D-vitamiinin puute: oireet, annokset ja lähteet

Miksi D-vitamiinin puute on Suomessa yleistä?

D-vitamiinin puute on merkittävä kansanterveysongelma Suomessa maantieteellisen sijainnin ja pitkän pimeän vuodenajan vuoksi. 60 leveyspiirin pohjoispuolella auringon UVB-säteily on riittämätön D-vitamiinin ihotuotantoon noin lokakuusta maaliskuuhun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusten mukaan 20-30 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii vähintään lievästä D-vitamiinin puutoksesta talvella, ja määrä nousee 40-50 prosenttiin ikääntyvillä, maahanmuuttajilla ja harvoin ulkona liikkuvilla.

Käyn tässä lääkärin oppaassa läpi, mitä D-vitamiini elimistössä tekee, mitkä ovat puutoksen oireet, miten 25(OH)D-mittaus tehdään, mitkä ovat THL:n ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ajantasaiset saantisuositukset, sekä miten puute hoidetaan kolekalsiferoli-valmisteilla.

Pohjaan tekstin Fimean valmisteyhteenvetoihin, Käypä hoito -suositukseen, THL:n FinRavinto-tutkimuksiin ja Terveyskirjasto Duodecimin ohjeisiin.

Mitä D-vitamiini elimistössä tekee?

D-vitamiini on rasvaliukoinen steroidihormoni, joka säätelee pääasiassa kalsium- ja fosfaattiaineenvaihduntaa. Se edistää kalsiumin imeytymistä suolistosta, säätelee luun mineralisaatiota, vahvistaa lihaskuntoa ja osallistuu immuunipuolustukseen, solujen jakaantumisen säätelyyn ja glukoosi-insuliini-tasapainoon.

Vakavassa puutoksessa lapsille kehittyy riisitauti ja aikuisille osteomalasia, kumpikin aiheuttaa luiden pehmenemistä, kipua ja murtumataipumusta.

D-vitamiinin saantilähteet

Ihon UVB-synteesi

Pääasiallinen D-vitamiinilähde ihmiselle globaalisti on ihon UVB-säteilyn ansiosta tapahtuva kolekalsiferolin (D3) synteesi 7-dehydrokolesterolista. Kesäaikana Suomessa 15-30 minuutin altistus suorille auringonsäteille iltapäivisin riittää kattamaan viikon D-vitamiinitarpeen. Talvella ja pohjoisessa Suomessa synteesi on olemattoman pientä lokakuusta maaliskuuhun.

Ravinto

Tärkeimmät D-vitamiinin ravintolähteet ovat rasvainen kala (lohi, siika, silakka, sardiini, makrilli), kalaöljyt, kananmunan keltuainen, sienet (kantarelli, suppilovahvero, tatti) ja D-vitamiinilla täydennetyt nestemäiset maitotuotteet (Suomessa laki edellyttää maitoon ja margariineihin D3-täydennystä).

100 grammaa lohta sisältää noin 10-15 mikrogrammaa D-vitamiinia ja yksi kananmunan keltuainen noin 1 mikrogramman.

Suomalaiset saantisuositukset 2026

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n vuoden 2026 suositukset D-vitamiinin saannista ovat seuraavat:

• Alle 2-vuotiaat: 10 mikrogrammaa (400 IU) vuorokaudessa ympärivuotisesti lisäravinteena
• 2-17-vuotiaat: 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun lisäravinteena, kesäaikana ruoasta
• 18-74-vuotiaat aikuiset: 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun
• Yli 75-vuotiaat: 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti
• Raskaana olevat ja imettävät: 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti
• Riskiryhmät (maahanmuuttajat, harvoin ulkona, tumma iho, laitoshoidossa): 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti

Puutoksen oireet

Lievä tai keskivaikea D-vitamiinin puute on usein oireeton, mikä tekee ongelman havaitsemisesta hankalaa.

Kun taso laskee riittävän alas (erityisesti alle 25 nmol/l), voi esiintyä seuraavia oireita: jatkuva väsymys, lihasheikkous ja -kipu, selkäkipu, luut aristavat painaen, mielialaoireet ja masennus (erityisesti talvella), toistuvat infektiot, haavojen hidas paraneminen ja hiusten harveneminen.

Vakavassa puutoksessa tulee osteomalasia: diffuusia luukipua, murtumataipumus, proksimaalinen lihasheikkous ja vaikeus nousta tuolilta tai portaissa.

25(OH)D-mittaus: miten tulkitaan?

Veren 25-hydroksi-D-vitamiinin (25(OH)D) mittaus on ainoa luotettava tapa arvioida elimistön D-vitamiinitilannetta. Näyte otetaan terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Tulokset tulkitaan Käypä hoito -suosituksen mukaan seuraavasti:

• Alle 25 nmol/l: Vakava puute (riisitautiriskin raja). Hoito: 100 mikrogrammaa päivässä 2-3 kuukautta, sitten ylläpito.
• 25-50 nmol/l: Puute. Hoito: 50 mikrogrammaa päivässä 2-3 kuukautta.
• 50-75 nmol/l: Riittämätön taso. Lisää annosta 20-50 mikrogrammaan vuorokaudessa.
• 75-125 nmol/l: Tavoitetaso. Ylläpito THL:n suosituksen mukaisesti.
• Yli 125 nmol/l: Korkea, ei lisähyötyä. Yli 250 nmol/l viittaa yliannokseen.

Mittaus suositellaan riskiryhmille, mutta ei rutiinisti terveellä väestöllä. Maksu on yleensä 20-30 euroa ja kuuluu osittain Kelan korvauksen piiriin työterveyshuollossa. Lisätietoa kela.fi-sivuilta.

Hoito: kolekalsiferoli (D3)

Suomessa käytetään lähes yksinomaan kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia. D2-muoto (ergokalsiferoli) on tehottomampi nostamaan seerumin tasoa pitkäaikaisesti. Apteekeista saa resepteittä itsehoitovalmisteita 10, 20, 50, 75 ja 100 mikrogramman vahvuisina tabletteina tai tippoina (Devit, DevitVit, Devitol, Divisun, Minisun).

Lievä puute (25-50 nmol/l)

50 mikrogrammaa (2000 IU) vuorokaudessa 8-12 viikkoa, sitten tason kontrolli. Jatka ylläpitoannoksella 20 mikrogrammaa päivässä.

Vakava puute (alle 25 nmol/l)

100 mikrogrammaa (4000 IU) vuorokaudessa 8-12 viikkoa. Lääkäri voi määrätä myös isoja latausannoksia: 2500 mikrogrammaa (100 000 IU) viikon välein 6-8 viikkoa. Tämän jälkeen ylläpito 20-50 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Yläraja ja myrkyllisyys

Aikuisten turvallinen yläraja (tolerable upper intake level) on 100 mikrogrammaa (4000 IU) vuorokaudessa pitkäaikaisessa omahoidossa.

Yli 250 mikrogramman päivittäinen annos ilman lääkärin valvontaa voi johtaa hyperkalsemiaan (korkea veren kalsium), jonka oireita ovat janon tunne, lisääntynyt virtsaneritys, pahoinvointi, oksentelu, väsymys, sekavuus ja rytmihäiriöt.

Myrkytysepäilyssä soita Myrkytystietokeskukseen 0800-147-111.

Yhdistelmä kalsiumin kanssa

Osteoporoosin hoidossa D-vitamiini yhdistetään yleensä 1000-1200 mg kalsiumiin vuorokaudessa. Valmisteita ovat Calcichew D3, CalciDin D ja vastaavat. Kalsiumin saanti tavoitellaan kuitenkin ensisijaisesti ruoasta (maitotuotteet, sardellit, pavut, tumman vihreät kasvikset). Lisätietoja naisten terveydestä ja luun hyvinvoinnista löydät hormonikorvaushoito-kategoriasta.

D-vitamiini ja lääkkeet

Tietyt lääkkeet vähentävät D-vitamiinin tehoa tai imeytymistä: epilepsialääkkeet (fenytoiini, karbamatsepiini, fenobarbitaali), glukokortikoidit, kolestyramiini, orlistaatti (Xenical) ja rifampisiini. Tutustu orlistaatin kuvaukseen sivulla osta orlistaatti ilman reseptiä. Tiatsididiureetit taas voivat nostaa veren kalsiumia, joten D-vitamiinin annosta on seurattava.

Lasten D-vitamiini

Suomessa on vuosikymmenien perinne lasten D-vitamiinilisän antamisesta. Kaikille alle 2-vuotiaille annetaan 10 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Yli 2-vuotiaille suositellaan 10 mikrogrammaa päivässä lokakuusta maaliskuuhun, tai ympäri vuoden jos lapsi ei käytä D-vitaminoituja maitotuotteita. Neuvola-ja kouluterveydenhoito seuraa tilannetta.

Raskaus ja imetys

Raskaana oleville suositellaan 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti. D-vitamiinin puute raskauden aikana liittyy raskausmyrkytyksen, raskausdiabeteksen ja lapsen luuston kehityshäiriöiden riskiin. Imettävä äiti tarvitsee saman 10 mikrogrammaa ylläpitoon, koska rintamaidon D-vitamiinipitoisuus on alhainen.

Elämäntavat ja D-vitamiinin saanti

Vietä kesällä 15-30 minuuttia päivässä auringossa ilman aurinkosuojaa, kun sää sallii. Sisällytä ruokavalioon kalaa 2-3 kertaa viikossa. Käytä D-täydennettyjä nestemäisiä maitotuotteita. Talvella lisäravinne on käytännössä välttämätön.

Ulkoilu päivänvalossa auttaa myös vuorokausirytmiä ja mielialaa. Hyvä uni ja terveellinen elämäntapa parantaa D-vitamiinin hyödyntämistä.

D-vitamiini ja diabetes

Matalan D-vitamiinitason ja tyypin 2 diabeteksen välillä on havaittu yhteys observationaalisissa tutkimuksissa. D-vitamiinin rooli insuliinieritykseen ja -herkkyyteen on biologisesti todennettu. Intervention teho diabeteksen ehkäisyssä on kuitenkin tutkittujen kokeiden (esim. D2d-tutkimus) perusteella maltillinen. Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin potilailla 2000-4000 IU vuorokaudessa voi vähentää diabetekseen etenemisen riskiä noin 10 prosenttia. Tämä ei korvaa elämäntapamuutoksia, laihduttamista ja metformiinia, joista on vahvempi näyttö. Yleistietoa diabeteksesta diabetes-kategoriasivultamme.

Milloin hakeudut lääkäriin?

Ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, jos sinulla on jatkuvaa selittämätöntä väsymystä, lihaskipua, luustoista aristelua, masennusoireita tai toistuvia infektioita. Kokeen ja neuvonnan jälkeen voidaan suunnitella räätälöity annostelu. Ilta- ja viikonloppuisin päivystysapu 116 117, hätätilanteissa 112. Lisätietoa THL:n sivuilta sekä Terveyskirjasto Duodecimista.

D-vitamiini ja raskausajan diabetes, raskausmyrkytys

Raskauden aikaisen D-vitamiinin puutoksen on kohorttitutkimuksissa havaittu liittyvän raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen (pre-eklampsia) ja ennenaikaisen synnytyksen riskin lievään kasvuun.

Interventiotutkimuksissa 10-20 mikrogramman päivittäinen D-vitamiinilisä näyttää vähentävän raskausmyrkytyksen riskiä noin 20 prosenttia puutoksellisilla äideillä. Lapselle riittävä kohdunsisäinen D-vitamiinin saanti tukee luuston kehitystä, keuhkojen kypsymistä ja immuunijärjestelmän ohjelmointia.

Sikiöiden D-vitamiinitaso heijastaa äidin tasoa, joten raskaana olevien pitäisi käyttää D-vitamiinilisää ympärivuotisesti. Suositus 10 mikrogrammaa on turvallinen ja tehokas. Neuvolat ohjaavat seurantaa.

D-vitamiini ja immuunijärjestelmä

D-vitamiinireseptoreita (VDR) löytyy lähes kaikista immuunisoluista, ja D-vitamiinilla on rooli sekä synnynnäisessä että hankitussa immuunivasteessa.

Epidemiologiset tutkimukset yhdistävät D-vitamiinin puutteen lisääntyneeseen hengitystieinfektioiden, influenssan ja autoimmuunisairauksien (MS-tauti, tyypin 1 diabetes, reuma) riskiin.

Hallittu substituutio voi vähentää akuuttien hengitystieinfektioiden riskiä noin 10 prosenttia meta-analyysien mukaan, erityisesti voimakkaasti puutteisilla. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä vahva lievissä tai kohtalaisissa tasoissa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset eivät ylitä 10-20 mikrogramman ylläpitoannosta terveellä väestöllä.

D-vitamiini ja luun terveys

D-vitamiini ja kalsium ovat osteoporoosin ennaltaehkäisyn ja hoidon perusta. Postmenopausaalisilla naisilla ja yli 65-vuotiailla miehillä 20 mikrogrammaa D-vitamiinia ja 1000-1200 mg kalsiumia vuorokaudessa vähentävät murtumariskiä noin 15-20 prosenttia. Suomessa Kela korvaa osteoporoosilääkkeitä (bisfosfonaatit, denosumabi), mutta D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteet ovat pääosin itse maksettavia. Tutustu painonhallintaan ja terveysvaihtoehtoihin painonhallinta-kategoriastamme.

D-vitamiini ja mieliala

Pitkä pimeä talvi Suomessa yhdistyy kausiluontoiseen mielialahäiriöön (SAD), ja tutkimukset osoittavat yhteyden matalan D-vitamiinitason ja depressio-oireiden välillä. D-vitamiinin antaminen yksinään ei paranna vakavaa masennusta, mutta osana kokonaishoitoa (auringonvalohoito, liikunta, CBT, tarvittaessa SSRI) se voi olla hyödyllinen täydennys. Kannustan kaikkia tarkistamaan talvella D-vitamiinin käyttönsä. Lisätietoa mielenterveyskysymyksistä mielenterveys-kategoriastamme.

Yhteenveto D-vitamiinin puutteen hoidosta 2026

D-vitamiinin puute on Suomessa erityisesti talvella yleinen mutta helposti hoidettava ongelma. THL:n suositus 10 mikrogrammaa vuorokaudessa aikuisille ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille on turvallinen lähtökohta ilman veritestiä. Vakavaan puutokseen käytetään lyhyitä 100 mikrogramman jaksoja. 25(OH)D-mittaus ohjaa tarkkaa hoitoa riskiryhmissä. Fimean ajantasaiset annostelu-ohjeet löytyvät fimea.fi-sivustolta.