Allergia ja heinänuha: oireet ja hoito

Allergia ja heinänuha Suomessa: miksi oireet pahenevat juuri nyt?

Allerginen nuha eli heinänuha on Suomen yleisin krooninen sairaus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n väestötutkimusten mukaan noin joka neljäs suomalainen aikuinen kärsii siitepölyallergiasta, ja lasten kohdalla osuus on jopa suurempi.

Pohjoiset olosuhteemme eivät suojaa: lyhyt mutta intensiivinen kevät, runsas koivukanta ja ilmastonmuutoksen pidentämä siitepölykausi tekevät suomalaisesta heinänuhasta usein vaikeampaa kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Tässä oppaassa käyn lääkärinä läpi, mitkä ovat tärkeimmät siitepölyaiheuttajat Suomessa, miten tunnistat allergisen nuhan tavallisesta flunssasta, mitkä ovat nykyaikaiset hoitovaihtoehdot apteekin hyllyltä ja reseptillä, milloin siedätyshoito on aiheellinen, ja miten pidät oireet kurissa koko kauden ajan.

Monelle potilaalleni on helpotus kuulla, että heinänuhaa ei tarvitse vain kestää: hyvin toteutetulla lääkehoidolla suurin osa pystyy elämään lähes oireetonta arkea myös pahimman kauden aikana.

Suomen kolme pääsiitepölyä: koivu, heinät ja pujo

Suomen siitepölykausi jakautuu kolmeen vaiheeseen. Koivun siitepöly on ylivoimaisesti tärkein aiheuttaja ja aiheuttaa oireita yleensä huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun.

Koivun kausi on Etelä-Suomessa noin 3 - 5 viikkoa, Lapissa lyhyempi mutta usein intensiivisempi. THL ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ylläpitävät siitepölyseurantaa, jonka ajantasaiset lukemat kannattaa tarkistaa päivittäin kaudella.

Heinäsiitepölyjen kausi alkaa kesäkuun alussa ja kestää elokuun alkuun. Tärkeimmät aiheuttajat Suomessa ovat timotei, nurmipuntarpää ja koiranheinä. Heinäallergikoille loppukesän nurmikonleikkuu on usein pahin altistus.

Pujon siitepöly aiheuttaa oireita heinäkuun lopusta syyskuun alkuun, ja pujoallergia liittyy usein ristiallergisuuteen hedelmien, yrttien ja mausteiden kanssa (esimerkiksi omena, selleri, persilja, kamomilla).

Leppä ja pähkinäpensaan koivuntapaiset siitepölyt aiheuttavat varhaisempia, maalis-huhtikuisia oireita.

Oireet: milloin kyseessä on allergia eikä flunssa?

Allergisen nuhan klassiset oireet ovat kutiavat silmät, kirkas vuotava nenä, toistuvat aivastukset, nenän tukkoisuus ja suulaen tai korvien kutina.

Oireet alkavat minuuteissa altistuksen alusta ja pahenevat ulkona aurinkoisena, tuulisena päivänä.

Flunssa alkaa asteittain muutaman päivän aikana, on usein kuumeinen, ja oireet käsittävät kurkkukipua, lihaskipuja ja väsymystä, joita allergiassa ei ole.

Heinänuhaan liittyy usein myös allerginen sidekalvotulehdus (kutinaa, punoitusta, kyynelehtimistä), allerginen astma (yskää, hengenahdistusta erityisesti rasituksessa) ja atooppinen ekseema.

Nämä ovat osa niin kutsuttua atooppista marssia: allergiat kasaantuvat samoille ihmisille. Jos heinänuhaasi liittyy hengenahdistusta tai pitkittynyttä yskää, varaa aika lääkärille astman poissulkemiseksi.

Toisen polven antihistamiinit: heinänuhan peruskivet

Toisen polven antihistamiinit ovat lievän ja kohtalaisen heinänuhan peruslääkkeitä. Ne estävät histamiinin sitoutumista H1-reseptoreihin ja lievittävät kutinaa, aivastelua, vuotavaa nenää ja silmäoireita noin 30 - 60 minuutissa.

Tärkeimmät Suomessa saatavilla olevat ovat setirisiini (Zyrtec), loratadiini (Clarityn), desloratadiini (Aerius), feksofenadiini ( Telfast ) ja bilastiini (Bilaxten).

Setirisiini 10 mg kerran vuorokaudessa on useimmille riittävä ensilinjan valinta, mutta se voi aiheuttaa lievää väsymystä noin 10 prosentilla käyttäjistä.

Loratadiini ja desloratadiini eivät juuri väsytä ja sopivat, kun työssä tarvitaan täyttä vireyttä.

Feksofenadiini 120 - 180 mg vuorokaudessa on yhtä tehokas, ja bilastiini 20 mg on uusin markkinoille tullut antihistamiini, jolla on vähiten yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Ensimmäisen polven antihistamiinit kuten hydroksitsiini eivät enää kuulu rutiinihoitoon niiden väsyttävien vaikutusten takia. Lue lisää tuotesivuilta: setirisiini, loratadiini ja feksofenadiini.

Nenän kortikosteroidisumutteet: tukkoisuuden paras hoito

Kun nenän tukkoisuus on pääoire tai kun antihistamiini ei yksin riitä, nenän kortikosteroidisumute on tehokkain saatavilla oleva hoitomuoto heinänuhan oireisiin. Cochrane-meta-analyysi osoittaa, että kortikosteroidisumutteet ovat antihistamiinia tehokkaampia nuhan kaikkien oirealueiden suhteen, erityisesti tukkoisuudessa.

Suomessa yleisimmät valmisteet ovat flutikasonifuroaatti ( Avamys ), mometasonifuroaatti ( Nasonex ), flutikasonipropionaatti (Flutiform, Flixonase) ja budesonidi (Rhinocort). Niitä käytetään 1 - 2 suihkausta molempiin sieraimiin kerran vuorokaudessa.

Täysi vaikutus saavutetaan 1 - 2 viikossa säännöllisellä käytöllä, joten ne kannattaa aloittaa ennen kauden alkua. Haittavaikutuksina voi esiintyä lievää nenäverenvuotoa, kirvelyä tai kuivumista.

Systeemisten haittojen riski rutiiniannoksilla on häviävän pieni, ja valmisteita voidaan käyttää pitkäaikaisestikin turvallisesti.

Silmätipat ja yhdistelmähoito

Silmäoireet jäävät usein nenäoireiden varjoon, mutta ne heikentävät elämänlaatua merkittävästi. Apteekista reseptivapaasti saatavia antihistamiinisilmätippoja ovat olopatadiini, ketotifeeni ja natriumkromoglikaatti.

Ne otetaan 1 - 2 tippaa silmään 2 kertaa vuorokaudessa ja niitä voidaan käyttää yhdessä suun kautta otettavan antihistamiinin ja nenäsumutteen kanssa.

Kyypäät lievempiin oireisiin auttavat myös keinokyynelvalmisteet, jotka huuhtovat siitepölyä pois sidekalvolta.

Leukotrieeniantagonisti montelukasti (Singulair) on reseptivalmiste, jota käytetään etenkin silloin kun heinänuhaan liittyy astmaa. Sen merkitystä on viime vuosina arvioitu uudelleen psykiatristen haittavaikutusten takia, ja Fimea suosittelee sen käyttöä vain valikoiduille potilaille. Lisätietoa: allergia ja heinänuha.

Siedätyshoito (SLIT ja SCIT): ainoa syyn hoito

Siedätyshoito eli allergeenispesifinen immunoterapia on ainoa hoitomuoto, joka muuttaa taudin kulkua eikä vain lievitä oireita. Suomessa on saatavilla kaksi muotoa: kielenalusvalmisteet (SLIT, sublingual immunotherapy) ja injektiomuotoinen hoito (SCIT). Kielenalusvalmisteita ovat Grazax (timoteiallergiaan), Itulazax (koivuallergiaan) ja Acarizax (pölypunkkiallergiaan).

Siedätyshoito kestää 3 vuotta ja vähentää oireita merkittävästi sekä pienentää riskiä saada astma myöhemmin. Hoito aloitetaan allergialääkärin vastaanotolla, ja jatko tapahtuu kotona.

Hoito sopii potilaille, joilla vaikea heinänuha tai kohtalainen tauti jota ei saada kuriin lääkkeillä. Lisätietoa: Käypä hoito -suositus (Allerginen nuha) kaypahoito.fi .

Lasten heinänuha

Lasten heinänuhan hoito noudattaa pääosin samoja periaatteita kuin aikuisilla, mutta annokset ja valmisteet vaihtelevat iän mukaan.

Setirisiiniä voidaan käyttää yli 2-vuotiaille, loratadiinia yli 2-vuotiaille ja nenäkortikosteroideja yli 6-vuotiaille useimmissa valmisteissa.

Pienet lapset kärsivät eniten unihäiriöistä ja keskittymisongelmista siitepölykaudella, joten riittävä hoito on tärkeää myös koulumenestyksen kannalta.

Arki siitepölykaudella: käytännön vinkit

Lääkkeen lisäksi arjen pienet muutokset vähentävät altistusta merkittävästi. Seuraa THL:n siitepölyseurantaa päivittäin ja sovita ulkoilu vähäsiitepölyisiin ajankohtiin (sade ja iltapäivä ovat yleensä parempia). Tuuleta aamulla tai sateen jälkeen.

Peseydy ja vaihda vaatteet ulkoa tullessa, älä kuivaa pyykkiä ulkona kauden aikana. Aurinkolasit estävät siitepölyn pääsyn silmiin, ja auton ilmastoinnissa pölypollin suodatin vähentää siitepölyä auton sisäilmassa merkittävästi.

Ristiallergiat kannattaa tiedostaa: koivuallergikko saa usein suun kutinaa raaoista omenoista, porkkanoista, pähkinöistä ja persikoista (oraalinen allergiaoireyhtymä). Kypsentäminen tuhoaa allergian aiheuttavan proteiinin, joten kypsennetty omena ei yleensä aiheuta oireita.

Kun hoito ei tehoa: milloin lääkäriin?

Useimmat pärjäävät apteekin käsikauppalääkkeillä, mutta varaa aika lääkärille jos oireet kestävät yli 4 viikkoa, heräilet yöllä oireiden takia, käytät antihistamiinia joka päivä koko kauden, sinulla on yskää tai hengenahdistusta, tai nenän tukkoisuus ei lievene kortikosteroidisumutteella kahdessa viikossa.

Allergiatestaus (ihopistokokeet tai spesifinen IgE verestä) varmistaa aiheuttajat ja ohjaa siedätyshoitopäätöstä. Lisätietoja: hengitystiet ja astma .

Turvallinen ostaminen verkosta

Allergialääkkeistä setirisiini, loratadiini, desloratadiini ja feksofenadiini ovat Suomessa reseptivapaita. Nenäkortikosteroidit ovat osittain reseptillä, osittain ilman. Osta aina Fimean hyväksymästä apteekista tai verkkoapteekista. Väärennökset ovat harvinaisia allergialääkkeissä mutta eivät mahdottomia. Lisätietoa: turvallinen lääkkeiden tilaaminen verkosta.

Hoitosuunnitelma koko siitepölykaudelle

Suosittelen potilailleni kirjallista hoitosuunnitelmaa, joka päivitetään vuosittain. Lievässä kausittaisessa nuhassa riittää antihistamiini tarpeen mukaan pahimpina päivinä.

Kohtalaisessa nuhassa aloitetaan nenäkortikosteroidisumute 2 viikkoa ennen odotettua kauden alkua ja jatketaan säännöllisesti koko kauden. Antihistamiini lisätään tarvittaessa pahimpina päivinä.

Vaikeassa nuhassa yhdistetään päivittäinen antihistamiini, päivittäinen nenäkortikosteroidi, silmätipat ja tarvittaessa lyhyt oraalinen kortikosteroidikuuri (prednisoloni 20-30 mg 3-5 päivää) erityisen pahojen jaksojen kohdalla.

Tällä rakenteella useimmat potilaat pärjäävät koko siitepölykauden lähes oireettomina. Jos hoitokustannukset ovat iso tekijä, Kela korvaa useimpia nenäkortikosteroideja normaalilla sairausvakuutuskorvauksella reseptin kautta, vaikka käsikaupassakin niitä on saatavilla. Kotimainen apteekkiketju ja verkkoapteekki tarjoavat samoja valmisteita, joten hinnan voi optimoida ostopaikkaa vaihtelemalla.

Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden kaudet

Ilmastonmuutos on pidentänyt Suomen siitepölykautta keskimäärin 2 - 3 viikolla viime vuosikymmenien aikana. Leudot talvet, aikainen kevät ja pidempi kasvukausi tarkoittavat, että kaudet alkavat aiemmin ja loppuvat myöhemmin.

Samanaikaisesti ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu voi lisätä siitepölyn tuottoa ja sen proteiinikoostumuksen allergeenisyyttä. Heinänuha on näin ollen kasvava kansanterveyshaaste, ei vähenevä.

Milloin soita 112?

Heinänuha ei itsessään ole hengenvaarallinen, mutta vakavat allergiset reaktiot (anafylaksia) vaativat välitöntä hoitoa. Soita 112, jos ilmaantuu äkillinen hengenahdistus, kurkun turpoaminen, nielemisvaikeus, yleistynyt nokkosihottuma ja pyörtymisen tunne.

Anafylaksia liittyy tyypillisemmin ruoka-, hyönteis- tai lääkeallergiaan kuin siitepölyyn, mutta henkilöillä joilla on astma heinänuhan yhteydessä, vaikea pollen-food-oireyhtymä voi joskus johtaa anafylaksian kaltaisiin oireisiin.

Jos sinulla on todettu vaikea allergia, kanna mukanasi adrenaliinikynä ( EpiPen tai Jext) ja opettele sen käyttö ennakkoon.

Myrkytystietokeskus 0800-147-111 neuvoo lääkkeen yliannostustilanteissa. Katso myös Fimean fimea.fi ja Terveyskirjaston artikkelit terveyskirjasto.fi . Heinänuhan hyvä hoito on yhdistelmä oikeaa lääkitystä, altistuksen vähentämistä ja tarvittaessa siedätyshoitoa.

Ota ajoissa yhteys lääkäriin, jos oireet hallitsevat arkeasi. Toimiva hoitosuunnitelma antaa sinun nauttia Suomen kesästä täysin rinnoin koivunkauden alkaessa huhtikuussa ja elokuun heinäaikana.