Vaihdevuodet: HRT ja muut hoitovaihtoehdot

Vaihdevuodet ovat luonnollinen elämänvaihe, joka koskettaa jokaista naista

Vaihdevuodet eli menopaussi on vaihe, jossa kuukautiset loppuvat pysyvästi munasarjojen estrogeenintuotannon vähenemisen vuoksi. Suomessa keskimääräinen menopaussi-ikä on 51 vuotta, mutta vaihtelu on suurta (45 - 55 vuotta).

Perimenopaussi eli vaihdevuosien alkuvaihe voi alkaa jo 40 - 45-vuotiaana ja kestää 4 - 8 vuotta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan noin 75 prosenttia suomalaisnaisista kokee vaihdevuosioireita, joista 25 - 30 prosenttia on niin voimakkaita, että ne heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja vaativat hoitoa.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitä vaihdevuodet tarkoittavat fysiologisesti, millaisia oireita niihin liittyy, mitä laboratoriokokeita tarvitaan, ja mitkä ovat hormonikorvaushoidon (HRT) ja lääkkeettömien vaihtoehtojen mahdollisuudet vuoden 2026 Käypä hoito -suosituksen mukaan.

Pohjaan tekstin Suomen gynekologiyhdistyksen ohjeisiin, Fimean valmisteyhteenvetoihin ja kansainvälisiin NAMS- ja IMS-suosituksiin.

Perimenopaussi, menopaussi ja postmenopaussi

Vaihdevuodet jaetaan kolmeen vaiheeseen. Perimenopaussi alkaa kuukautiskierron epäsäännöllistymisellä ja päättyy 12 kuukauden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Tässä vaiheessa estrogeenitasot heilahtelevat voimakkaasti, ja oireet alkavat tyypillisesti.

Menopaussi diagnosoidaan retrospektiivisesti, kun kuukautisista on kulunut 12 kuukautta.

Postmenopaussi on vaihe menopaussin jälkeen, jolloin estrogeenituotanto on pysyvästi matala ja oireet voivat jatkua useita vuosia, joillakin jopa yli 10 vuotta.

FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) nousee munasarjojen toiminnan hiipuessa. Postmenopaussissa FSH on tyypillisesti yli 25 - 30 IU/l.

Perimenopaussissa FSH-arvot vaihtelevat voimakkaasti eivätkä ole luotettava yksittäinen diagnostinen testi, ja siksi diagnoosi perustuu pääosin oireisiin ja kuukautisten säännöllisyyteen.

Laboratoriokokeita käytetään etenkin nuorten (alle 40-vuotiaiden) prematuurin ovariininsuffisienssin (POI) diagnosoinnissa ja epäselvissä tilanteissa.

Vaihdevuosioireet: yleisimmät ja harvinaisimmat

Vasomotor-oireet ovat yleisimpiä ja tunnusomaisimpia vaihdevuosioireita.

Näihin kuuluvat kuumat aallot (hot flashes), joissa äkillinen kuumuuden tunne leviää rintakehästä ylös kasvoihin ja päähän, ja yöhiet (night sweats), jotka voivat kastella vuodevaatteet ja häiritä unta.

Oireet voivat toistua useita kertoja päivässä ja kestää 1 - 5 minuuttia kerrallaan. Noin 80 prosenttia vaihdevuosi-iän naisista kokee kuumia aaltoja jossain vaiheessa.

Unihäiriöt ovat toinen merkittävä oire. Ne liittyvät usein yöhiin, mutta voivat esiintyä myös itsenäisesti. Unen katkonaisuus ja hankala nukahtaminen johtavat päiväväsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Mielialan muutokset kuten masentuneisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja tunneherkkyys ovat yleisiä ja johtuvat osin estrogeenin suorasta vaikutuksesta aivojen neurotransmittereihin.

Urogenitaalinen menopaussioireyhtymä (GSM) kehittyy hitaasti ja pahenee postmenopaussissa. Siihen kuuluvat emättimen kuivuminen, kutina, polttelu, yhdyntäkipu (dyspareunia), tihentynyt virtsaamistarve, virtsatietulehdukset ja virtsankarkailu.

Muita oireita ovat nivel- ja lihaskivut, pääkipujen lisääntyminen, ihon kuivuminen, hiusten oheneminen ja painonnousu vyötärön ympärille.

Pitkän aikavälin terveysvaikutukset ovat osteoporoosi-riskin nousu, sydän- ja verisuonitautien riskin nousu ja kognitiivisen terveyden muutokset.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Varaa aika gynekologille, työterveyslääkärille tai terveyskeskukseen, jos vaihdevuosioireet heikentävät elämänlaatuasi, häiritsevät unta, vaikuttavat työkykyyn tai parisuhteeseen.

Erityistä huomiota vaaditaan, jos kuukautiset ovat epäsäännölliset alle 40-vuotiaana (POI-epäily) tai jos postmenopausaalisena saat yllättäen verenvuotoa (edellyttää aina selvittelyn, koska se voi viitata endometriumin kasvaimeen).

Päivystysarviota (116 117) vaatii runsas tai pitkittynyt vuoto, voimakas alavatsakipu tai muut huolestuttavat oireet. Hätänumeroon 112 soitetaan vain vakavissa tilanteissa. Myrkytystietokeskus 0800-147-111 palvelee lääkkeiden yliannostusepäilyissä.

Hormonikorvaushoito (HRT): kenelle ja milloin?

Hormonikorvaushoito eli HRT (hormone replacement therapy) on tehokkain hoito vasomotor-oireisiin ja monille muille vaihdevuosioireille.

Kansainvälinen konsensuksen mukaan HRT on ensisijainen hoito terveille naisille, joiden oireet heikentävät elämänlaatua, ja joilla aloitus tapahtuu alle 60-vuotiaana tai alle 10 vuotta menopaussin alkamisesta (niin kutsuttu "window of opportunity").

Tässä ryhmässä hyödyt ovat selvästi riskejä suuremmat.

HRT:n vasta-aiheita ovat aktiivinen laskimotukos tai keuhkoembolia, aiempi tai nykyinen rintasyöpä, epäselvä vaginaalivuoto, aktiivinen maksasairaus, hoitamaton endometriumin hyperplasia ja tuore aivohalvaus tai sydäninfarkti. Tupakointi, lihavuus ja migreeni (aura) lisäävät riskejä, ja näissä tilanteissa laastari on tablettia turvallisempi. Lisätietoa hormonikorvaushoidosta löydät kategoriasivultamme hormonikorvaushoito.

HRT:n tyypit: sekventiaalinen vai jatkuva?

HRT:n koostumus määräytyy sen mukaan, onko potilas vielä perimenopaussissa (kuukautisia on) vai postmenopaussissa (kuukautiset loppuneet). Naisille, joilla kohtu on tallella, annetaan aina estrogeenin rinnalla progestiinia endometriumin hyperplasian ja syöpäriskin estämiseksi. Kohdunpoistettuja naisia hoidetaan pelkällä estrogeenilla.

Sekventiaalinen HRT sopii perimenopaussissa oleville. Estrogeeniä otetaan päivittäin ja progestiinia 10 - 14 vuorokautta kuukaudessa, mikä aiheuttaa kuukausivuodon. Suomessa käytössä on esimerkiksi Kliogest- ja Climaval-valmisteita. Jatkuva yhdistelmä-HRT sopii postmenopaussissa, kun kuukautisista on kulunut vähintään 1 vuosi. Siinä sekä estrogeeniä että progestiinia otetaan päivittäin ilman taukoja, ja tavoitteena on kuukautisvuodoton hoito. Suomessa yleisiä ovat Kliogest ja Kliovance. Lisätietoa Kliovance-valmisteesta löytyy sivulta osta Kliovance ilman reseptiä.

Estradiolilaastari: turvallisin HRT-muoto

Ihon läpi imeytyvä estradiolilaastari on nykyohjeiden mukaan turvallisin HRT-muoto, koska se ohittaa maksan ensikirjallin metaboloitumisen ja aiheuttaa vähemmän hyytymistekijöiden aktivoitumista. Tämä tarkoittaa, että laskimotukosriski on merkittävästi pienempi kuin suun kautta otetuissa estrogeenitableteissa. Suomessa käytössä on Evorel, Estradot, Climara ja Evra-valmisteita. Laastari vaihdetaan 1 - 2 kertaa viikossa, ja tyypillinen annos on 25 - 100 mikrogrammaa estradiolia vuorokaudessa. Lisätietoa Evra-valmisteesta löytyy sivulta osta Evra ilman reseptiä.

Toinen ihon läpi imeytyvä vaihtoehto on estradiogeeli (Oestrogel, Divigel), jota levitetään päivittäin reiden tai vatsan iholle 0,5 - 1,5 milligramman annoksina. Geeli sopii naisille, joilla iho ärtyy laastarista.

Estrogeeni yhdistetään aina progestiiniin, jos kohtu on tallella.

Progesteronia voi ottaa suun kautta (Utrogestan 100 - 200 mg iltaisin) tai kohdunsisäisesti Mirena-kierukalla, joka antaa paikallisen progestiinitason ja toimii samalla ehkäisynä.

Vaginaalivalmisteet: Vagifem ja paikallinen estrogeeni

Urogenitaaliseen oireyhtymään (GSM) eli emättimen kuivumiseen, yhdyntäkipuun ja virtsatie-oireisiin suositellaan aina paikallista estrogeenihoitoa, joka ei juurikaan imeydy systeemiseen verenkiertoon. Vagifem on emättimen sisälle annosteltava 10 mikrogramman estradioli-tabletti, jota käytetään 2 viikon ajan päivittäin aluksi (aloitusvaihe) ja sen jälkeen 2 kertaa viikossa ylläpitona. Lisätietoa löydät sivultamme osta Vagifem ilman reseptiä.

Vaihtoehtoja ovat Oestrogel-voide, Ovestin-voide (estrioli) ja Vagidonna. Paikallinen hoito on turvallinen myös rintasyöpää sairastaneille, kun asiasta neuvotellaan onkologin kanssa. Paikallisen estrogeenin ei katsota aiheuttavan merkittävää systeemistä riskiä kuten laskimotukoksia tai endometriumin hyperplasiaa, eikä siihen tarvita progestiinia.

Tiboloni: synteettinen vaihtoehto

Tiboloni (Livial) on synteettinen steroidi, jolla on estrogeenin, progestiinin ja lievä androgeeninen vaikutus. Annos on 2,5 mg kerran vuorokaudessa.

Se sopii postmenopausaalisille naisille, jotka haluavat kuukautisvuodottoman hoidon, ja on hyödyllinen erityisesti jos libido on laskenut. Tiboloni tehoaa vasomotor-oireisiin yhtä hyvin kuin perinteiset HRT:t ja vähentää luunmurtumariskiä.

Aivohalvausriski on jonkin verran kohonnut yli 60-vuotiailla, joten aloitus suositellaan alle 60-vuotiaana. Tiboloni on Suomessa reseptilääke.

HRT:n hyödyt ja riskit

HRT:n hyödyt ovat merkittäviä: kuumat aallot vähenevät 70 - 90 prosenttia, uni paranee, mieliala kohentuu, emättimen kuivuus ja yhdyntäkipu helpottavat, ja murtumariski pienenee 30 - 50 prosenttia. Koronaaritaudin riskiä voi pienentää, kun HRT aloitetaan alle 60-vuotiaana.

Riskit ovat pääosin maltillisia. Yhdistelmä-HRT nostaa rintasyöpäriskiä pitkäaikaiskäytössä (yli 5 vuotta) noin 1,2 - 1,3-kertaiseksi. Pelkkä estrogeeni ei nosta rintasyöpäriskiä. Laskimotukosriski kaksinkertaistuu suun kautta otetuissa tableteissa, mutta laastari ei juurikaan lisää riskiä. Endometriumsyövän riski estyy progestiinilla. Hyötyjen ja riskien suhde arvioidaan yksilöllisesti ja hoito uudistetaan vuosittain. Katso myös Fimean ohjeita fimea.fi.

Lääkkeettömät vaihtoehdot ja elämäntapamuutokset

Kaikille ei sovi HRT, tai osa haluaa kokeilla ensin lääkkeettömiä keinoja. Säännöllinen liikunta (150 minuuttia viikossa), tupakoinnin lopettaminen, alkoholin maltillinen käyttö ja painonhallinta vähentävät vasomotor-oireita.

Mindfulness, jooga ja kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat osoittaneet tehoa. Kuumien aaltojen laukaisijoita kuten kofeiinia, alkoholia, voimakkaita mausteita ja kuumia juomia kannattaa välttää, ja kerrospukeutuminen sekä viileät makuuhuoneet auttavat yöhiinsä.

Kasviperäiset valmisteet kuten sojaisoflavonoidit ja Cimicifuga racemosa voivat auttaa osalle, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

SSRI- ja SNRI-lääkkeet vasomotor-oireisiin

Kun HRT ei sovi (esim. rintasyöpä-anamneesi), tietyt masennuslääkkeet lievittävät kuumia aaltoja. Paroksetiini (7,5 mg iltaisin), venlafaksiini (37,5 - 75 mg/vrk), sitalopraami ja essitalopraami vähentävät kuumia aaltoja 30 - 60 prosenttia. Ne sopivat hyvin naisille, joilla on myös masennusta tai ahdistuneisuutta. Paroksetiinia ei käytetä tamoksifeenihoidossa olevilla, koska se heikentää tamoksifeenin tehoa CYP2D6-välityksellä. Gabapentiini 300 - 900 mg iltaisin auttaa erityisesti yöhikoilussa. Katso lisätietoa sivulta mielenterveys.

Luuston ja sydämen terveys

Estrogeenin lasku lisää osteoporoosiriskiä. Suosittelen kalsiumin (1000 - 1200 mg/vrk), D-vitamiinin (20 mikrogrammaa vuorokaudessa) riittävää saantia, painoa kantavaa liikuntaa ja tupakoinnin välttämistä. DEXA-mittaus suositellaan 65-vuotiaille ja aikaisemmin riskiryhmille. Jos T-score on alle -2,5, aloitetaan bisfosfonaatit tai denosumabi. Kaypa Hoito kaypahoito.fi tarjoaa tarkempaa tietoa. Menopaussin jälkeen sydän- ja verisuonitautiriski nousee, joten verenpaineen, lipidien ja HbA1c:n vuosiseuranta on suositeltavaa.

Yhteenveto

Vaihdevuodet ovat luonnollinen elämänvaihe, jossa oireet voivat vaihdella oireettomuudesta merkittävää elämänlaatua heikentäviin oireisiin. Hormonikorvaushoito on tehokkain hoito vasomotor-oireisiin ja monille muille oireille, ja se aloitetaan mieluiten alle 60-vuotiaana. Estradiolilaastari on turvallisempi kuin suun kautta otettava tabletti, ja paikallinen estrogeeni (Vagifem, Oestrogel) on paras hoito emättimen kuivuuden ja yhdyntäkivun hoitoon. Lääkkeettömät keinot, SSRI-lääkkeet ja gabapentiini ovat vaihtoehtoja, kun HRT ei sovi. Keskustele lääkärin kanssa, räätälöi hoito omiin tarpeisiisi ja uudista hoitosuunnitelma vuosittain. Lisätietoa hormonikorvaushoidon vaihtoehdoista saat myös kategoriasivuiltamme hormonikorvaushoito ja gynekologiset vaivat.