Mikä auttaa iskiakseen? Oireet, liikkeet ja lääkkeet

Iskias on lannerangan hermojuurioireen yleisnimi

Iskias eli lumbaalinen radikulopatia on oireyhtymä, jossa lannerangan hermojuuren ärsytys tai puristus aiheuttaa alaraajaan säteilevää kipua, puutumista, pistelyä ja joskus lihasvoiman heikkenemistä.

Nimi juontuu ischiadicus-hermosta (lonkkahermosta), joka muodostuu L4-L5 ja S1-S3 hermojuurista ja kulkee pakarasta reiden takaosan kautta polven alle ja edelleen sääreen ja jalkapöytään.

Suomessa noin 10 - 40 prosenttia aikuisista kokee elämänsä aikana iskias-tyyppisen oirekuvan. Kipu voi olla lievä ja mennä ohi viikoissa, mutta voi myös olla erittäin voimakas ja invalidisoiva.

Käyn tässä kliinisessä oppaassa läpi, mistä iskias johtuu, miten sitä tutkitaan, mitkä lääkkeet auttavat ja milloin leikkaushoito on aiheellinen.

Pohjaan tekstin Käypä hoito -suositukseen, Fimean valmisteyhteenvetoihin, THL:n tietoihin ja Terveyskirjasto Duodecimin potilasohjeisiin.

Tyypilliset oireet: L4, L5 ja S1 säteilyalueet

Iskiaksen oireet riippuvat siitä, mikä hermojuuri on ärsytyksessä. L4-hermojuuren oireet säteilevät reiden etuosaan ja sääreen polven alapuolelle, polvirefleksi voi olla heikentynyt ja etureiden lihasvoima alentunut.

L5-hermojuuren oireet säteilevät pakarasta reiden ja säären ulkosyrjän kautta jalkapöytään ja isovarpaaseen, ja tyypillinen löydös on isovarpaan kohotuksen heikkeneminen.

S1-hermojuuren oireet säteilevät pakaran ja reiden takaosan kautta pohjeeseen, kantapäähän ja jalkapöydän ulkosyrjään, akillesjänneheijaste heikkenee ja varpailla nousu voi olla vaikeaa.

Tyypillisesti kipu kärjistyy istuttaessa, kumarruttaessa, yskiessä, aivastaessa tai ponnistellessa (Valsalva-koe positiivinen). Makuulla kipu usein helpottaa, mutta yön aikana asennonvaihto voi herättää.

Kliinisessä tutkimuksessa tehdään suora jalan nostokoe (Lasegue): potilas makaa selällään, tutkija nostaa suoraa jalkaa. Kipu säteilee alaraajaan alle 60 asteen nostokulmassa hermojuuriärsytyksessä.

Yleisimmät syyt: välilevytyrä ja spinaalistenoosi

Välilevytyrä

Välilevytyrä on iskiaksen ylivoimaisesti yleisin syy nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä.

Välilevyn ulompi kerros (annulus fibrosus) repeää, ja sisällä oleva hyytelömäinen nucleus pulposus pullistuu posterolateraalisesti, jolloin se puristaa viereistä hermojuurta. Kyseessä on usein L4-L5 tai L5-S1 tason välilevy.

Välilevytyrä kehittyy usein äkillisesti esimerkiksi nostamisen yhteydessä, mutta taustalla on krooninen välilevyn rappeuma.

Välilevytyrä paranee itsestään suurimmalla osalla potilaista 6 - 12 viikossa konservatiivisella hoidolla. Magneettikuvauksessa tyräkudos usein pienenee tai häviää jopa täysin kehon luonnollisten makrofagien hajottaessa sitä. Vain pieni osa tapauksista vaatii leikkaushoitoa.

Spinaalistenoosi

Spinaalistenoosi eli selkäydinkanavan ahtauma on yleisempi 60 vuotta täyttäneillä. Ahtauma syntyy vuosien saatossa rappeumaperäisesti: nikamavälilevyt madaltuvat, fasettinivelet luutuvat ja paksuuntuvat, ligamentum flavum paksuuntuu ja spondylolisteesi voi kehittyä.

Tyypillinen oire on neurogeeninen klaudikaatio: kävellessä ja pystyasennossa molempiin alaraajoihin säteilevä kipu, puutuminen ja heikkous, joka helpottuu nopeasti istuutumalla tai eteenpäin kumartumalla.

Muut syyt

Harvinaisempia iskiaksen syitä ovat piriformis-syndrooma, sacroiliaalinen nivelkipu, kasvaimet, infektiot, spondyloartriitti, nikamamurtumat ja raskauden loppuvaiheen hermojuuripuristus. Iskiaksen kaltaista kipua voi aiheuttaa myös lannerangan ulkopuolinen patologia, kuten lonkkanivelen nivelrikko.

Cauda equina -syndrooma: kirurginen hätätilanne

Cauda equina -syndrooma (CES) on harvinainen mutta vakava tila, jossa useita lannerangan alaosan hermojuuria puristuu yhtä aikaa, yleensä suuren keskellä olevan välilevytyrän vaikutuksesta.

Oireet ovat: molemminpuolinen alaraajakipu, ratsupaikka-anestesia (puutumista pakaran, perineumin ja genitaalien alueella), virtsaumpi tai virtsan pidätyskyvyttömyys, ulosteen pidätyskyvyttömyys, seksuaalinen toimintahäiriö ja etenevä alaraajojen lihasheikkous.

Diagnoosi vahvistetaan magneettikuvauksella, ja leikkaushoito (dekompressio) tehdään ihanteellisesti 24 - 48 tunnin sisällä oireiden alusta. Soita välittömästi 112, jos sinulla on näitä oireita.

NSAID akuutin iskiaksen hoidossa

Käypä hoito -suositus ja eurooppalaiset ohjeistukset suosittavat tulehduskipulääkkeitä (NSAID) ensilinjan kipulääkityksenä akuuttiin iskiakseen. Ibuprofeeni 400 - 600 mg kolmesti vuorokaudessa tai naprokseeni 500 mg kahdesti vuorokaudessa ovat tavanomaisia. Naprokseenin tiedot löydät sivulta osta naprokseeni ilman reseptiä.

Selektiiviset COX-2-estäjät kuten selekoksibi 200 mg kahdesti vuorokaudessa ovat vaihtoehto potilaille, joilla on mahahaavan riskitekijöitä. Tutustu sivuumme osta selekoksibi ilman reseptiä. Kaikille NSAIDin käyttäjille, joilla on riskitekijöitä (ikä yli 65 vuotta, aiempi mahahaava, samanaikainen ASA tai verenohennuslääkitys), suositellaan protonipumpun estäjää kuten omepratsolia 20 mg vuorokaudessa. Parasetamoli 1 g 3 - 4 kertaa vuorokaudessa voidaan liittää NSAIDiin tai käyttää yksin, jos NSAID ei sovi.

Neuropaattinen kipu: gabapentiini ja pregabaliini

Iskiakseen liittyy usein neuropaattisen kivun piirteitä: polttelua, sähköiskumaisuutta, tunnottomuutta ja allodyniaa. Gabapentiini ja pregabaliini ovat kalsiumkanavia moduloivia lääkkeitä, joita käytetään Suomessa neuropaattisen kivun hoitoon.

Gabapentiinin aloitusannos on 300 mg illalla, annosta nostetaan asteittain 3 - 7 vuorokauden välein 300 mg kerrallaan tavoiteannokseen 900 - 1800 mg vuorokaudessa kolmeen annokseen jaettuna.

Maksimiannos on 3600 mg. Pregabaliini aloitetaan 75 mg kahdesti vuorokaudessa ja nostetaan 1 - 2 viikon kuluessa 150 mg kahdesti vuorokaudessa.

Molempien yleisimmät haitat ovat väsymys, huimaus, ajatuksen selkeyden heikkeneminen ja painonnousu.

Ne ovat reseptilääkkeitä ja niiden teho akuutissa iskiaksessa on tuoreimpien Cochrane-katsausten mukaan vaatimaton, joten Käypä hoito suhtautuu niihin varovaisesti ensisijaisena hoitona.

Lihasrelaksantit ja opioidit

Lihasrelaksantteja kuten diatsepaamia 5 - 10 mg illalla käytetään lyhytaikaisesti (3 - 5 vuorokautta) vaikeaan lihasspasmiin.

Opioideja vältetään pitkäaikaiskäytössä riippuvuuden ja toleranssin vuoksi, mutta lyhyt kodeiini- tai oksikodonikuuri voi olla aiheellinen voimakkaaseen akuuttiin kipuun 3 - 5 vuorokauden ajaksi tarkan lääkärin valvonnan alaisena.

Vaikka tramadoli on käytössä Suomessa, sen dosering ja interaktiot (SSRI, MAO-estäjät) vaativat varovaisuutta.

Fysioterapia ja liikuntaterapia

Aktiivinen liikunta ja fysioterapia ovat iskiaksen pitkäaikaishoidon kulmakiviä. Vuodelepo ei ole hyödyllistä, vaan voi jopa pitkittää oireita. Akuutissa vaiheessa tavoite on säilyttää normaalia liikkuvuutta siedetyissä rajoissa. McKenzie-menetelmä, jossa tehdään ekstensiosuuntaisia harjoituksia, voi vähentää välilevytyrän hermojuuripuristusta ja oireita monilla potilailla.

Subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa yhdistellään ytimen vahvistusharjoitteita, liikkuvuusharjoittelua, aerobista kuntoa ja ryhtiharjoitteita. Kela korvaa osan fysioterapiasta lääkärin lähetteellä, ja vaativissa tapauksissa voidaan hakea Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta kela.fi-sivuston kautta.

Epiduraalinen kortisoni-injektio

Jos kipu ei helpota konservatiivisella hoidolla 4 - 6 viikossa ja magneettikuvassa on osoitettu hermojuurta puristava välilevytyrä, harkitaan epiduraalista kortisoni-injektiota.

Injektio annetaan fluoroskopia- tai TT-ohjauksessa kortisonin ja pitkävaikutteisen puudutteen yhdistelmänä epiduraalitilaan. Cochrane-katsausten perusteella vaikutus on lyhytaikainen, mutta voi auttaa akuutissa vaiheessa välttämään leikkauksen ja mahdollistaa fysioterapian aloittamisen.

Injektio ei ole vailla riskejä: harvinaisia komplikaatioita ovat infektiot, duran vaurio, vuoto ja hyvin harvoin neurologiset oireet.

Milloin tarvitaan leikkaushoito?

Leikkausta harkitaan, jos kyseessä on cauda equina -syndrooma (aina kirurginen hätätilanne), etenevä tai merkittävä lihasvoiman heikkous, sietämätön kipu joka ei lievity 6 - 12 viikon konservatiivisella hoidolla, tai toistuvat invalidisoivat iskias-jaksot.

Välilevytyrän yleisin leikkaus on mikrodiskektomia, jossa kirurgi poistaa hermojuurta puristavan välilevyn osan pienestä viillosta. Tulokset ovat yleensä hyvät tai erinomaiset yli 80 prosentissa tapauksista.

Spinaalistenoosissa tehdään laminektomia (luun poistaminen) tai dekompressiohoito, joissakin tapauksissa fuusioleikkaus.

Milloin hakeudut lääkäriin?

Varaa aika työterveyteen tai terveyskeskukseen virka-aikana, jos iskiasoireet kestävät yli 1 - 2 viikkoa, kipu on voimakas tai ei lievity peruskipulääkkeillä, tai jos alaraajaan säteilee voimakkaita oireita.

Soita päivystysnumeroon 116 117 ilta- ja yöaikaan. Soita hätänumeroon 112 välittömästi, jos sinulla on cauda equina -oireita: ratsupaikka-anestesia, virtsarakon tai suolen pidätyskyvyttömyys, molemminpuolinen voimakas alaraajakipu ja etenevä lihasheikkous.

Myrkytystietokeskus 0800-147-111 auttaa kipulääkkeiden yliannostusepäilyissä.

Paikallispuudutteet ja muut erityishoidot

Lidokaiiniä sisältäviä laastareita (5 %) on käytetty neuropaattisen kivun hoitoon, ja joissakin tapauksissa ne voivat lievittää paikallista iskiaksen säteilyalueen kipua. Laastari asetetaan iholle 12 tuntia vuorokaudessa, ja 12 tuntia pidetään tauko. Sen etu on systeemisten haittojen puuttuminen. Emla-voide (lidokaiini-prilokaiini) on tunnetumpi Suomessa rokotuskipujen ja pientoimenpiteiden kivunlievityksessä, tuotetietoja löydät sivulta osta emla ilman reseptiä, mutta sen rooli iskiaksen hoidossa on vähäinen.

Kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät (CBT), pelon ja välttämiskäyttäytymisen vähentäminen, sekä kivunhallintaryhmät ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kroonisessa selkä- ja iskiasoireilussa. Suomen kansainvälisesti arvostettu Käypä hoito -suositus korostaa biopsykososiaalista mallia kroonisen kivun hoidossa. Kelan järjestämä kivunhallintakuntoutus on mahdollinen pitkittyneissä tapauksissa.

Raskaus ja iskias

Raskauden aikana iskias-oireet ovat yleisiä, erityisesti viimeisellä kolmanneksella, kun kohtu ja sikiö painavat lumbosakraalista hermopunosta.

Raskauden aikana suurinta osaa NSAIDeista vältetään, erityisesti kolmannella trimesterillä, koska ne voivat sulkea sikiön valtimotiehyen ennenaikaisesti ja aiheuttaa munuaisvaurioita.

Parasetamoli on ensisijainen kipulääke, mutta sen käyttöä suositellaan mahdollisimman lyhytaikaisesti. Fysioterapia, raskausliikunta, vesiliikunta, ergonominen tyyny ja tukivyöt ovat hoidon kulmakivi. Raskauden jälkeen oireet yleensä helpottavat nopeasti.

Ennuste ja itsehoidon keinot

Valtaosalla potilaista iskias paranee merkittävästi 6 - 12 viikossa konservatiivisella hoidolla. Lievässä kivussa voit itse aloittaa NSAIDin, kevyet McKenzie-tyyppiset ekstensioliikkeet, lämpöhoidon ja asteittain etenevän kävelyn.

Vältä pitkiä istumajaksoja ja raskasta nostamista akuutissa vaiheessa. Tukevat kengät, hyvä nostotekniikka (polvet koukussa, selkä suorana) ja ydinlihasten vahvistaminen ehkäisevät uusiutumisia.

Säännöllinen 150 minuutin viikoittainen aerobinen liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja tupakoimattomuus ovat tehokkaita ennaltaehkäiseviä keinoja. Tupakointi heikentää välilevyjen ravinteiden saantia ja edistää välilevyn rappeumaa.

Ylipaino lisää selkärangan kuormitusta ja välilevytyrän riskiä.

Lue myös artikkelimme selkäkivun hoidosta sekä tietoa yleisestä kivunlievityksestä. Käypä hoito -suositukset osoitteessa kaypahoito.fi ja potilasohjeet Terveyskirjastossa.