Niskan jumi: näin pääset siitä eroon nopeasti

Niskan jumi on yksi yleisimmistä kiputiloista Suomessa

Niska-hartiaseudun jumittuminen on yksi yleisimmistä syistä terveyskeskuskäynteihin Suomessa.

THL:n Terveys 2011- ja FinTerveys-tutkimusten mukaan noin 40 - 50 prosenttia työikäisistä kokee vuosittain vähintään yhden merkittävän niskakipujakson, ja kipu on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä.

Istumatyön, näyttöpäätetyön ja älylaitteiden lisääntynyt käyttö ovat kasvattaneet niska-hartiaoireiden esiintyvyyttä myös nuorilla aikuisilla.

Käyn tässä artikkelissa läpi, miksi niska jumiutuu, miten erotat lihasperäisen jumin hermojuurioireesta, mitkä itsehoidon keinot ja lääkkeet toimivat, ja milloin kannattaa varata aika lääkärille. Pohjaan tekstin Suomen Käypä hoito -suositukseen, Fimean valmisteyhteenvetoihin, THL:n tietoihin ja Terveyskirjasto Duodecimin potilasohjeisiin.

Mikä aiheuttaa niskan jumin?

Niskakipu jaetaan syyn mukaan epäspesifiseen ja spesifiseen.

Valtaosa eli noin 85 prosenttia niskakivuista on epäspesifistä, lihas- ja sidekudosperäistä kipua, jossa taustalla on yleensä yhdistelmä lihasjännitystä, huonoa työasentoa, stressiä, univajetta ja toiminnallista liikerajoitusta.

Spesifiseen niskakipuun kuuluvat esimerkiksi servikaalinen radikulopatia (hermojuurioire), myelopatia, niskan välilevyn pullistuma tai harvinaisemmat syyt kuten infektiot, kasvaimet ja murtumat.

Lihaskramppi ja liipaisupisteet

Lihaskrampin (myalgian) syynä on yleensä lihasten ylikuormittuminen tai pitkittynyt staattinen jännitys, esimerkiksi huono näyttöpäätetyön ergonomia, puhelimen pitäminen olkapään ja korvan välissä tai raskaan laukun kantaminen toisella olkapäällä. Trapezius-lihas, levator scapulae ja kaulan syvät pinkaisijalihakset ovat yleisimmät kipualueet.

Liipaisupisteet eli trigger pointit ovat lihasten sisällä olevia kiristyneitä juosteita, joiden painaminen aiheuttaa paikallista tai säteilevää kipua. Niitä esiintyy tyypillisesti trapezius-lihaksen ylä-osassa ja voivat säteilyttää kipua päähän aiheuttaen jännitystyyppistä päänsärkyä. Liipaisupisteiden hoidossa käytetään hierontaa, venyttelyä ja tarvittaessa injektioita.

Huono nukkuma-asento

Tyyny, joka on liian korkea tai liian matala, pitää kaulan epäluonnollisessa asennossa koko yön.

Tämä aiheuttaa lihasten ja fasettinivelten ylikuormituksen ja voi aiheuttaa aamulla havaittavan akuutin niskajuminnan eli torticollis-tyyppisen oireen.

Ergonominen niskatyyny, joka tukee kaularangan luonnollista kaarta, voi ratkaista monen toistuvan jumin ongelman.

Stressi ja psykososiaaliset tekijät

Pitkittynyt stressi nostaa lihasjännitystä tiedostamatta, erityisesti trapezius- ja mastikaatiolihaksissa. Masennus ja ahdistuneisuus ovat itsenäisiä niskakivun kroonistumisen riskitekijöitä. THL:n tutkimukset osoittavat, että työperäinen stressi ja vähäinen sosiaalinen tuki lisäävät niska-hartiaoireiden pitkittymistä merkittävästi.

Punaiset liput: milloin on syytä huoleen?

Niskakipuun liittyviä punaisia lippuja ovat tuore merkittävä trauma (erityisesti kiihtyvyys-hidastuvuus-vamma), yli 50 vuoden ikä ja selittämätön laihtuminen, kuume, syöpäanamneesi, pitkäaikainen kortisonilääkitys, voimakas yöllinen kipu, etenevä lihasheikkous tai tuntopuutos yläraajassa, tasapainon ja kävelyn häiriö, virtsarakon toiminnan muutokset ja voimakas päänsärky yhdistyneenä niskakipuun.

Näissä tilanteissa otetaan yhteys välittömästi terveyskeskukseen tai päivystykseen numeron 116 117 kautta, vakavissa oireissa hätänumeroon 112.

Jos niskakipuun liittyy äkillinen ja voimakas päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus ja kuume, saattaa kyseessä olla aivokalvontulehdus tai lukinkalvonalainen vuoto, molemmat hengenvaarallisia tilanteita, joissa soitetaan välittömästi 112.

NSAID ja parasetamoli niskan juminnan hoidossa

Käypä hoito -suositus ja pohjoismaiset ohjeistukset suosittavat ensisijaisesti tulehduskipulääkkeitä (NSAID) akuuttiin niskakipuun lyhytaikaisesti. Ibuprofeeni 400 mg kolmesti vuorokaudessa tai naprokseeni 250 - 500 mg kahdesti vuorokaudessa ovat Suomessa yleisimmin käytettyjä. Katso tarkemmat tiedot naprokseenista sivultamme osta naprokseeni ilman reseptiä.

NSAIDin rinnalla voi käyttää paikallista diklofenaakkigeeliä (Voltaren Emulgel), joka imeytyy ihon läpi kipualueelle ja aiheuttaa vähemmän systeemisiä haittoja. Diklofenaakkigeeliä hierotaan kipualueelle 2 - 4 grammaa 3 - 4 kertaa vuorokaudessa. Parasetamoli 1 g 3 - 4 kertaa vuorokaudessa voi täydentää kivunhoitoa tai korvata NSAIDin, jos siihen on vasta-aiheita (munuaisten vajaatoiminta, mahahaava, verenohennushoito). Yleisen kivunhoidon tietoa löydät kategoriasivultamme kivunlievitys.

Lämpö- ja kylmähoidot

Akuutissa lihasperäisessä niskakivussa lämpöhoito on usein tehokkaampi kuin kylmähoito. Lämpötyyny, lämpimät suihkut tai saunakäynti voivat rentouttaa lihaksia ja parantaa paikallista verenkiertoa.

Lämpöä levitetään 15 - 20 minuuttia kerrallaan useita kertoja vuorokaudessa.

Kylmähoito puolestaan sopii paremmin traumaperäisiin vammoihin ensimmäisten 24 - 48 tunnin aikana, kun tavoitteena on turvotuksen ja tulehduksen vähentäminen.

Jääpakkausta ei koskaan aseteta suoraan iholle, vaan pyyhkeen läpi, ja käyttöaika on enintään 15 minuuttia kerrallaan.

Cochrane-katsauksien mukaan näyttö on rajallista mutta hoidot ovat turvallisia ja niillä on potilaille subjektiivisia etuja.

Venytykset ja omahoitoliikkeet

Säännölliset venytykset ovat niskan juminnan hoidon ja ennaltaehkäisyn kulmakiviä. Tässä muutama yksinkertainen liike, joita voi tehdä omatoimisesti 2 - 3 kertaa päivässä.

Trapeziuksen venytys tehdään istuen tai seisten: kallista pää hitaasti toiselle sivulle, tue päätä kevyesti kädellä, pidä venytystä 20 - 30 sekuntia ja toista toiselle puolelle.

Levator scapulaen venytys: kierrä pää 45 astetta sivulle ja kumarru leukaa kohti kainaloa, tue kädellä.

Kaulan pyöritysliikkeet tehdään rauhallisesti sekä myötä- että vastapäivään 5 - 10 kertaa.

Leukaa sisäänvedot (chin tucks) vahvistavat kaulan syviä pinkaisijalihaksia ja parantavat ryhtiä: vedä leukaa taaksepäin ilman että kallistat päätä, pidä 5 sekuntia, toista 10 kertaa.

Venytyksiä ei tehdä pakolla, ja jos kipu pahenee, harjoitus lopetetaan.

Fysioterapia ja manuaalinen hoito

Jos niskan jumi jatkuu yli kaksi viikkoa tai toistuu usein, fysioterapia on tärkeä hoitomuoto. Käypä hoito -suositus tukee aktiivisen liikuntaterapian, ryhtiharjoitusten ja ergonomian ohjauksen tehoa.

Manuaalinen terapia eli mobilisaatio ja manipulaatio voivat lyhytaikaisesti lievittää kipua, kun ne yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Hieronta voi rentouttaa jännittyneitä lihaksia ja vähentää liipaisupisteiden kipua.

Kiropraktikko voi tehdä nikamien manipulaatiohoitoa, mutta niskan alueen voimakkaista manipulaatioista on raportoitu harvinaisia mutta vakavia komplikaatioita, kuten kaulavaltimon dissektiota. Varovaiset mobilisaatiohoidot ovat turvallisempi vaihtoehto. Kelan sairausvakuutus korvaa osan fysioterapiasta lääkärin lähetteellä.

Ergonomia ja työpisteen säätö

Näyttöpäätteen yläreunan tulisi olla silmien korkeudella, näyttö 50 - 70 cm etäisyydellä. Työtuoli säädetään niin, että jalat osuvat lattiaan ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa pöytään nähden.

Puhelinkeskusteluissa käytetään kuulokkeita eikä luuria pidetä olkapään ja korvan välissä. Joka tunnin välein pidetään 2 - 3 minuutin mikrotauko, jossa noustaan ylös ja tehdään kevyitä venytyksiä.

Älypuhelimen käytössä kannattaa kohottaa laite lähelle silmien korkeutta, ettei niska jää pitkäksi aikaa etukumaraan asentoon (text neck).

Lihasrelaksantit ja muut lääkkeet

Bentsodiatsepiini-tyyppisiä lihasrelaksantteja kuten diatsepaamia voidaan käyttää lyhytaikaisesti vaikeaan lihasspasmiin, yleensä iltaisin 2 - 5 mg, enintään 3 - 5 vuorokautta. Ne edellyttävät reseptiä ja niissä on riippuvuusriski.

Tiokolkikosidi on vaihtoehto, mutta sen käyttöä on rajoitettu haittavaikutusepäilyjen vuoksi. Neuropaattiseen säteilevään niskakipuun voi lääkäri harkita gabapentiinia tai amitriptyliiniä pieninä annoksina.

Milloin lääkäriin?

Varaa aika työterveyteen tai terveyskeskukseen virka-aikana, jos niskakipu kestää yli kaksi viikkoa, toistuu usein, haittaa merkittävästi unta tai työntekoa, tai jos kipuun liittyy yläraajan säteilyoireita.

Soita päivystykseen 116 117 ilta- ja yöaikaan, jos kipu on voimakas tai siihen liittyy huolestuttavia oireita.

Soita hätänumeroon 112 välittömästi, jos kipuun liittyy äkillinen kova päänsärky, tajunnan heikkeneminen, puheentuoton häiriö, toispuolihalvaus tai tasapainon menetys, koska nämä voivat viitata aivoverenkierron häiriöön tai kaulavaltimon dissektioon.

Myrkytystietokeskus 0800-147-111 neuvoo kipulääkkeiden vahinkoyliannostustilanteissa.

Whiplash-vamma: erityistapaus

Whiplash eli piiskaniskuvamma syntyy tyypillisesti takaa tulevassa peräänajokolarissa, jossa pää sinkoutuu äkillisesti ensin taaksepäin ja sitten eteenpäin. Vamma voi aiheuttaa lihasten, ligamenttien ja fasettinivelten venyttymistä ja repeämiä.

Akuutin whiplash-vamman hoidossa käytetään NSAIDeja, parasetamolia ja varhaista mobilisaatiota. Niskatukea eli pehmeää kaulakaulusta ei enää rutiinisti suositella, koska se viivyttää paranemista.

Kela-korvattava fysioterapia ja ohjattu liikuntaterapia ovat keskeisiä toipumisessa. Osa potilaista kehittää kroonisen whiplash-oireyhtymän, joka vaatii moniammatillista kuntoutusta, kivunhallintaa ja psyykkistä tukea.

Kaularangan välilevytyrä ja servikaalinen radikulopatia

Kaularangan välilevytyrä aiheuttaa servikaalisen radikulopatian, jossa kipu säteilee yläraajaan hermojuurten (yleisimmin C6 tai C7) mukaan.

C6-hermojuuren oireet ulottuvat olkavarren ulkosyrjän kautta peukaloon ja etusormeen, voima heikkenee kyynärvarren pronaatiossa ja ranteen ojentajissa. C7-oireet säteilevät keskisormeen ja heikentävät kolmipäistä hartialihasta ja ranteen koukistajia.

Spurlingin koe (pään kallistaminen ja kevyt kompressio) provosoi säteilyä, joka vahvistaa diagnoosin. Magneettikuvaus tehdään, jos oireet jatkuvat 4 - 6 viikkoa tai lihasvoima heikkenee.

Hoito on pääosin konservatiivinen: NSAID, fysioterapia, hermojuuren liukuharjoitteet ja ergonomia. Epiduraalinen kortisoni-injektio voi olla lyhytaikainen apu. Leikkaushoito (anteriorinen servikaalinen diskektomia ja fuusio, ACDF) on aiheellinen vain etenevässä lihasheikkoudessa tai jos kipu ei hellitä 6 - 12 viikossa.

Ennaltaehkäisy: kestävät muutokset

Niskan juminnan ennaltaehkäisy perustuu säännölliseen liikuntaan, hyvään unen laatuun, stressinhallintaan ja ergonomiaan. Suomalainen liikuntasuositus on 150 minuuttia kohtuutehoista liikuntaa viikossa, ja lisäksi kahdesti viikossa lihaskuntoharjoittelua.

Ylähartiaseutua vahvistavat harjoitteet, kuten pystypunnerrus, leuanveto ja lapatuki-liikkeet, suojaavat niskakivulta. Kela korvaa työterveyshuollon ergonomia-arvioinnin ja osan fysioterapiakuluista. Työnantajan velvollisuus on järjestää ergonomisesti säädettävä työpiste ja taukojumpan mahdollisuus.

Säännölliset 40 tunnin työviikon ulkopuolelle sijoittuvat lepotauot sekä unen laatu (7 - 9 tuntia yössä) ovat keskeisiä ennaltaehkäisyssä.

Vaihtoehtoiset ja täydentävät hoidot

Akupunktio on yksi tutkituimmista täydentävistä hoidoista niskakivussa. Cochrane-katsausten perusteella lyhytaikainen kivunlievitys on mahdollinen, vaikka pitkäaikaistulokset ovat vaatimattomat. Akupunktio on turvallinen kokeneen tekijän tekemänä. Jooga ja Pilates vahvistavat syvää lihaskorsettia ja parantavat ryhtiä pitkäjänteisesti. Mindfulness-perustainen stressinhallinta voi vähentää kivun kokemista erityisesti kroonisessa niskakivussa. CBD-öljyistä tai muista kannabinoideista ei ole vahvaa näyttöä niskakivussa, eikä niitä suositella. Yksityiskohtaisempaa tietoa niskakivun omahoidosta löydät Terveyskirjasto Duodecimista ja työhyvinvoinnin tuista Kelan sivuilta. Lue myös artikkelimme selkäkivun hoidosta, jonka monet periaatteet koskevat myös niskakipua. Käypä hoito -suositukset löytyvät osoitteesta kaypahoito.fi.