Mitkä lääkkeet auttavat nivelrikkoon?

Nivelrikko on Suomen yleisin nivelsairaus

Nivelrikko eli osteoartriitti (OA) on Suomessa ylivoimaisesti yleisin nivelsairaus ja merkittävä toimintakyvyn ja työkyvyn alentaja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan polvinivelrikon oireilevaa muotoa esiintyy noin 10 prosentilla yli 30-vuotiaista ja lonkkanivelrikkoa noin 5 prosentilla.

Yli 75-vuotiaista lähes jokaisella on kuvantamislöydösten perusteella jonkinasteisia nivelrikkoon sopivia muutoksia, joista kuitenkin vain osa aiheuttaa oireita.

Nivelrikossa nivelen rusto rappeutuu vähitellen, nivelraon rustopinnat ohenevat, subkondraalisessa luussa tapahtuu sklerotisaatiota ja kystia muodostuu, marginaalisia osteofyyttejä (luupiikkejä) syntyy nivelreunoille, ja nivelkalvon lievä tulehdus lisää kipua.

Prosessi on vuosien mittainen ja siihen vaikuttavat perimä, ikä, sukupuoli, ylipaino, nivelvammat ja työperäinen kuormitus.

Oireilevat nivelet: polvi, lonkka, käsi ja selkä

Nivelrikkoa esiintyy kaikissa tukinivelissä, mutta yleisimmät oireiset kohteet ovat polvi, lonkka, käden pienet nivelet ja selkä.

Polvinivelrikon tyypillinen oire on kipu portaita noustessa ja laskettaessa, ja nivelen jäykkyys erityisesti aamuisin ja pitkän istumisen jälkeen (alle 30 minuuttia).

Lonkkanivelrikossa kipu tuntuu usein nivustaipeessa ja säteilee reiden etuosaan ja polveen, kävely on ontuvaa ja sukkien pukeminen vaikeutuu.

Käden nivelrikkoa esiintyy erityisesti DIP- ja PIP-nivelissä (sormien kärki- ja keskinivelet) sekä peukalonrystyssä (CMC1), jossa kehittyy Heberdenin ja Bouchardin kyhmyjä.

Selkänivelrikkoa (spondyloartroosi, fasettinivelten nivelrikko) esiintyy erityisesti lanne- ja kaularangassa. Se voi aiheuttaa paikallista kipua ja jäykkyyttä, ja pahentuneena se voi aiheuttaa spinaalistenoosia hermojuurioireineen. Lue lisää artikkelistamme iskiaksen hoidosta.

Diagnoosi: kliininen, ei aina kuvantamista vaativa

Nivelrikon diagnoosi on kliininen, ja se perustuu EULARin ja Käypä hoito -suosituksen kriteereihin.

Tyypillinen potilas on yli 40-vuotias, jolla on toiminnallista nivelkipua, lyhyt alle 30 minuutin aamujäykkyys, palpaatiossa nivelarkuutta, passiivisen liikkeen kitinää (krepitaatio) ja joskus nivelturvotusta.

Röntgen osoittaa tyypilliset muutokset: nivelraon kapeneminen, osteofyytit, subkondraalinen skleroosi ja kystat. Magneettikuvaus ei ole rutiinissa aiheellinen, mutta se voi auttaa epävarmoissa tapauksissa tai leikkaussuunnittelussa.

Laboratoriokokeet ovat pääosin normaaleja ja niiden tarkoitus on sulkea pois muita sairauksia (nivelreuma, kihti, infektio).

Elämäntapahoito: liikunta ja painonhallinta

Nivelrikon hoidon kulmakivi on liikunta.

Käypä hoito- ja EULAR-suositusten mukaan aerobinen liikunta (kävely, pyöräily, vesiliikunta), lihaskuntoharjoittelu (erityisesti etureiden quadriceps-lihaksen vahvistaminen polvinivelrikossa) ja tasapainoharjoittelu lievittävät kipua ja parantavat toimintakykyä yhtä tehokkaasti kuin monet lääkehoidot.

Liikunta ei kuluta niveliä vaan päinvastoin ylläpitää nivelruston terveyttä normaalilla kuormituksella.

Ylipainoisilla painonhallinta on kaikkein vaikuttavin yksittäinen keino vähentää polvi- ja lonkkanivelrikon kipua ja edistymistä. Jo 5 - 10 prosentin painonpudotus vähentää polveen kohdistuvaa kuormitusta merkittävästi ja lievittää kipua kliinisesti tärkeästi. Katso myös kategoriasivumme painonpudotus tietoa saadaksesi. Suomen Reumaliitto tarjoaa vertaistukea ja tietoa nivelsairauksista osoitteessa reumaliitto.fi.

Topikaaliset NSAIDit: tehokas ja turvallinen aloitus

Polvi- ja käsinivelrikossa paikallinen eli topikaalinen NSAID on Käypä hoito -suosituksen ensisijainen lääkehoito, koska se antaa kohtalaisen kivunlievityksen huomattavasti pienemmin systeemisin haitoin kuin suun kautta otettu NSAID.

Voltaren Emulgel (diklofenaakkigeeli 1 % tai 2,32 %) on yleisimmin käytetty: 2 - 4 grammaa geeliä hierotaan kipualueelle 3 - 4 kertaa vuorokaudessa ja pestään kädet käytön jälkeen.

Voimakkaampi 2,32 % valmiste annostellaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Ibuprofeenigeeli on toinen vaihtoehto.

Topikaalisen diklofenaakkigeelin meta-analyysit (Cochrane 2016) osoittavat, että se on selvästi plaseboa tehokkaampi ja vastaa teholtaan suun kautta otettua NSAIDia polvinivelrikossa, mutta ruoansulatuskanavan haittoja on merkittävästi vähemmän. Se soveltuu erityisesti iäkkäille ja riskipotilaille. Paikallinen kivunlievityskategoriamme kivunlievitys listaa valmisteita.

Oraaliset NSAIDit ja parasetamoli

Jos topikaalinen hoito ei riitä, siirrytään suun kautta otettaviin NSAIDeihin. Ibuprofeeni 400 mg kolmesti vuorokaudessa tai naprokseeni 500 mg kahdesti vuorokaudessa ovat yleisimpiä. Naprokseenilla on pienempi kardiovaskulaarinen riski kuin diklofenaakilla, joten se on usein ensisijainen ikääntyneillä ja sydänsairailla. Lue lisää osta naprokseeni ilman reseptiä sivultamme. Selektiivinen COX-2-estäjä selekoksibi 200 mg vuorokaudessa on vaihtoehto mahahaavan riskin tapauksessa (osta selekoksibi ilman reseptiä), mutta se on reseptilääke.

Parasetamolin teho nivelrikossa on tutkimuksissa osoittautunut aiempaa vaatimattomammaksi, ja OARSI-suositus (2019) ei enää suosittele parasetamolia yksinään ensilinjan hoitona.

Se voidaan kuitenkin liittää NSAIDin rinnalle tai käyttää vaihtoehtona, jos NSAID on vasta-aiheinen. Annostus on 1 g 3 - 4 kertaa vuorokaudessa, enintään 4 g vuorokaudessa.

Maksasairauksissa ja runsaassa alkoholinkäytössä annosta on rajoitettava.

Kapsaisiini-voide: tulikuumasta chilistä apua kipuun

Paikallinen kapsaisiini-voide (0,025 - 0,075 %) on evidenssiperusteinen vaihtoehto käsien ja polvien nivelrikkokipuun erityisesti potilailla, jotka eivät siedä NSAIDeja.

Kapsaisiini tulehduttaa aluksi ihon TRPV1-reseptoreita, mutta toistuvalla käytöllä substanssi P -välittäjäaineen varastot tyhjenevät ja kivun tuntemus vähenee.

Voidetta levitetään kipualueelle 3 - 4 kertaa vuorokaudessa 2 - 4 viikon ajan ennen kuin vaikutus ilmenee täysin. Kirvely ja pistely ovat yleisiä ensimmäisinä viikkoina.

Käsien pesu käytön jälkeen on tärkeää, jottei voidetta joudu silmiin tai muille limakalvoille.

Glukosamiini ja kondroitiini: mitä tutkimus sanoo?

Glukosamiinisulfaattia ja kondroitiinisulfaattia myydään Suomessa ravintolisinä, ja niitä on myös lääkevalmisteena (esimerkiksi Voltaren Rapid ei ole glukosamiinia, vaan diklofenaakkia; Suomessa glukosamiinin kauppanimet vaihtelevat). Tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

Jotkin tutkimukset (erityisesti teollisuuden rahoittamat) ovat osoittaneet kohtalaista hyötyä polvinivelrikossa, mutta suuret riippumattomat GAIT- ja MOVES-tutkimukset sekä Cochrane-katsaukset ovat todenneet effekti vähäiseksi tai olemattomaksi verrattuna plaseboon.

Käypä hoito -suositus 2026 ei anna vahvaa suositusta glukosamiinin puolesta eikä vastaan.

Jos potilas haluaa kokeilla, annos on 1500 mg glukosamiinisulfaattia vuorokaudessa, ja vaikutuksen arviointi tehdään 3 - 6 kuukauden käytön jälkeen.

Tuote on turvallinen, mutta varfariinia käyttävillä glukosamiini voi lisätä INR-arvoa, ja allergia äyriäisille on mahdollinen, jos glukosamiini on peräisin äyriäisten kuorista. Kondroitiinin näyttö on vielä heikompi.

Kortisoni-injektiot niveleen

Nivelensisäinen kortisoni-injektio (triamsinoloni tai metyyliprednisoloni) on vakiintunut toimenpide polvi- ja olkapään nivelrikkokivun akuutin vaiheen hoidossa.

Injektio antaa lyhyt- ja keskipitkäaikaista kivunlievitystä (tyypillisesti 2 - 8 viikkoa) ja voi auttaa potilasta aloittamaan fysioterapian. Injektio annetaan steriilissä tekniikassa, yleensä ilman kuvantamisen ohjausta polven osalta.

Injektiota ei suositella toistamaan useammin kuin 3 - 4 kertaa vuodessa samaan niveleen, koska toistuva kortisoni voi kiihdyttää ruston rappeumaa.

Komplikaatioita ovat harvinainen infektio (septinen artriitti, jonka esiintyvyys on alle 1:10 000), iholippakatoa ja lyhytaikaista hyperglykemiaa diabeetikoilla. Käytännössä injektio annetaan 6 - 12 kuukauden välein tarvittaessa. Lonkan injektiot tehdään ultraääni- tai fluoroskopiaohjauksessa.

Hyaluronihappo-injektiot: kiistelty hoito

Hyaluronihappo-injektioita polvinivelrikkoon on käytetty vuosikymmeniä, mutta sen teho on ollut jatkuvan keskustelun kohteena.

Cochrane-katsausten ja AAOSin (amerikkalainen ortopedien yhdistys) suositusten perusteella teho plaseboon nähden on pieni, ja hoitoa ei enää rutiinimaisesti suositella.

Suomessa hyaluronihappo-injektioita annetaan edelleen valikoiduille potilaille, erityisesti niille, joilla kortisoni-injektiot eivät ole tehonneet ja leikkausta halutaan lykätä.

Hoito ei ole Kela-korvattava, ja yhden injektion hinta on 150 - 300 euroa.

Fysioterapia ja apuvälineet

Ohjattu fysioterapia on nivelrikon hoidon peruspilari. Polvinivelrikossa quadriceps-lihaksen vahvistaminen ja lonkan abduktorien harjoittelu vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä tehokkaasti.

Ohjeistettu kotiharjoittelu 3 - 4 kertaa viikossa 30 - 45 minuuttia on tyypillinen tavoite.

Apuvälineet kuten kävelykeppi vastakkaisessa kädessä keventävät kipeää niveltä jopa 25 prosenttia, ja polvituki voi auttaa instabiiliutta. Hyvät, iskuja vaimentavat kengät ja erityispohjalliset (valgus-varus-kiilat) voivat vähentää polvikipua.

Tekonivelleikkaus: tehokas mutta viimesijainen

Kun konservatiivinen hoito ei enää riitä, ja nivelrikko aiheuttaa merkittävää kipua levossa ja yön aikana, sekä kävely on rajoittunut alle 100 - 200 metriin, harkitaan tekonivelleikkausta.

Polven ja lonkan tekonivelleikkaus on Suomessa yksi onnistuneimpia ortopedisia toimenpiteitä: yli 90 prosenttia potilaista on tyytyväisiä tulokseen 10 vuoden kuluttua. Modernit tekonivelet kestävät tyypillisesti 20 - 25 vuotta.

Leikkauspäätös tehdään yhdessä ortopedin kanssa, ja Kela-korvaus kattaa julkisen terveydenhuollon leikkaukset. Yksityisellä sektorilla kustannus on 8 000 - 15 000 euroa. Leikkausta edeltää aina riittävä fysioterapia ja painonpudotus.

Milloin otat yhteyttä lääkäriin?

Varaa aika työterveyteen tai terveyskeskukseen, jos nivelkipu kestää yli 6 viikkoa, häiritsee untasi merkittävästi, haittaa työtä ja liikkumista, tai jos nivelessä on voimakas turvotus, kuumotus tai punoitus.

Akuutti voimakas nivelkipu kuumeen ja huonon yleistilan kera voi viitata septiseen artriittiin, joka on kirurginen hätätilanne, soita tällöin päivystysnumeroon 116 117 tai vakavissa oireissa hätänumeroon 112.

Myrkytystietokeskus 0800-147-111 auttaa tulehduskipulääkkeiden yliannostustapauksissa.

Duloksetiini ja opioidit

Duloksetiini on SNRI-lääke, jonka teho nivelrikkokipuun on osoitettu useissa tutkimuksissa. Tavanomainen annos on 30 - 60 mg vuorokaudessa, ja vaikutus perustuu keskushermoston kipusäätelyn modulaatioon.

Se on hyödyllinen potilailla, joilla on samanaikaista masennusta. Heikkoja opioideja (kodeiini, tramadoli) käytetään erittäin harkiten ja vain lyhytaikaisesti.

Käypä hoito ja EULAR eivät suosittele opioidien pitkäaikaiskäyttöä nivelrikossa kognitiivisten haittojen, ummetuksen ja riippuvuusriskin vuoksi.

Nivelrikko ja nivelreuma: erotusdiagnoosi

On tärkeää erottaa nivelrikko nivelreumasta.

Nivelreumassa aamujäykkyys kestää yli tunnin, niveloireet ovat symmetriset ja alkavat pienistä käsien ja jalkojen nivelistä, verikokeissa voi olla kohonnut CRP ja positiivinen reumatekijä tai anti-CCP-vasta-aineet.

Nivelreuma vaatii reumatologin arvion ja usein DMARD-lääkkeitä kuten metotreksaattia. Jos epäilet nivelreumaa, ota yhteys omalääkäriisi pikaisesti. Suomen Reumaliitto reumaliitto.fi tarjoaa vertaistukea molemmissa sairauksissa.

Yhteenveto: nivelrikon kokonaishoito 2026

Nivelrikon hoito on portaittain etenevää. Perusta on liikunta, painonhallinta, fysioterapia ja potilasohjaus. Lääkehoidon ensilinja on topikaalinen NSAID, jota täydennetään tarvittaessa oraalisella NSAIDilla ja parasetamolilla. Kapsaisiini-voide on vaihtoehto erityisesti käsien nivelrikossa. Glukosamiinin teho on epävarma. Kortisoni-injektiot auttavat akuuttiin pahenemiseen. Kun konservatiivinen hoito ei riitä, tekonivelleikkaus on tehokas ja luotettava ratkaisu. Ikä ei ole esteenä laadukkaalle hoidolle. Lisätietoa löydät Käypä hoito -suosituksesta kaypahoito.fi, Fimeasta fimea.fi ja Terveyskirjastosta terveyskirjasto.fi. Lue myös artikkelimme selkäkivun hoidosta ja kategoriasivumme migreenistä.