Korkea verenpaine: hoito, elintavat ja lääkkeet

Korkea verenpaine: Suomen hiljainen kansantauti

Kohonnut verenpaine on Suomen yleisin krooninen sairaus ja merkittävin yksittäinen syy sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n FinTerveys-tutkimuksen mukaan yli puolet 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista sairastaa verenpainetautia, ja yli 75 vuotta täyttäneistä jopa yhdeksän kymmenestä.

Pelottavin piirre on se, että sairaus on oireeton: suurin osa sairastavista ei tiedä verenpainetaan, ennen kuin sydäninfarkti, aivoverenvuoto tai munuaisten vajaatoiminta paljastaa tilanteen.

Tässä oppaassa käydään Käypä hoito -suosituksen pohjalta läpi, mikä on koholla oleva verenpaine, miten se mitataan luotettavasti, milloin tarvitaan lääkitys ja miten suomalaiset verenpainelääkkeet toimivat.

Keskeinen viesti: verenpainetauti ei paljon tunnu missään, mutta se voi lyhentää elämää 10 - 15 vuotta jos sitä ei hoideta.

Hyvä uutinen on, että hoito on tehokasta ja useimmat potilaat saavuttavat tavoitearvot 1 - 2 lääkkeen yhdistelmällä.

Mikä on korkea verenpaine? 2024 Käypä hoito -rajat

Käypä hoito -suosituksen (Kohonnut verenpaine, 2024) mukaan kohonneen verenpaineen raja-arvo on 140/90 mmHg mitattuna lääkärin vastaanotolla ja 135/85 mmHg kotimittauksessa.

Verenpaineluokat jakautuvat seuraavasti: optimaalinen alle 120/80, normaali 120-129/80-84, tyydyttävä 130-139/85-89, lievä kohonneisuus 140-159/90-99, kohtalainen kohonneisuus 160-179/100-109 ja vaikea kohonneisuus yli 180/110.

Tärkeintä ei ole yksittäinen mittaus vaan keskiarvo useista mittauksista erilaisissa tilanteissa. Kotimittaus aamuin illoin kahden viikon ajan antaa luotettavan kuvan. Vuorokausimittaus (ABPM) on tarkin menetelmä ja suositellaan erityisesti, jos kotimittaukset ja vastaanottomittaukset eivät vastaa toisiaan (valkotakkihypertonia tai peitelty hypertonia). Lisätietoa: sydän ja verenpaine.

Elintavat: aina hoidon perusta

Ennen lääkehoitoa ja rinnalla tärkein hoitokeino on elintapamuutos. Käypä hoito suosittelee DASH-ruokavaliota (Dietary Approaches to Stop Hypertension), joka painottaa kasviksia, hedelmiä, täysjyvätuotteita, pähkinöitä, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Suolan saanti tulee rajata alle 5 grammaan vuorokaudessa, mikä tarkoittaa käytännössä eineksien, valmisruokien ja suolaisten juustojen rajoittamista.

Keskeiset elintapamuutokset: painonhallinta (1 kg laihdutus laskee verenpainetta noin 1 mmHg), päivittäinen 30 minuutin kohtuukuormitteinen liikunta, alkoholin rajoittaminen (miehillä enintään 2, naisilla enintään 1 annos päivässä), tupakoinnin lopetus ja stressinhallinta. Hyvin toteutetut elintavat voivat laskea systolista verenpainetta 10 - 15 mmHg, mikä voi lievissä tapauksissa välttää lääkityksen. Käypä hoito -suositus: kaypahoito.fi.

Viisi lääkeluokkaa, jotka muodostavat nykyisen verenpainehoidon

Verenpainelääkkeet jaetaan viiteen pääluokkaan: ACE-estäjät, ATR-salpaajat (angiotensiinin II reseptorinsalpaajat), kalsiumkanavan salpaajat, tiatsidi-diureetit ja beetasalpaajat. Käypä hoito suosittelee ensilinjan hoidoksi ACE-estäjä tai ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaajaa tai tiatsidia.

Beetasalpaajat ovat nykyään toisen valinnan lääkkeitä verenpainetaudissa, paitsi jos samalla on sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai eteisvärinä.

ACE-estäjät ja ATR-salpaajat

ACE-estäjät (ramipriili, perindopriili, enalapriili) estävät angiotensiinia muuttamaa entsyymiä ja laskevat siten verenpainetta ja kuormittavat sydäntä vähemmän. Suositusannokset: ramipriili 2,5-10 mg vuorokaudessa, perindopriili 4-8 mg. Ne ovat erityisen tehokkaita diabeetikoilla ja sydämen vajaatoiminnassa ja suojaavat munuaisia.

Yleisin haitta (noin 10 prosentilla) on kuiva kuiva yskä, joka ei liity infektioon. Tässä tilanteessa siirrytään ATR-salpaajaan (losartaani, kandesartaani, valsartaani, telmisartaani). ATR-salpaajat tehoavat samalla tavalla mutta aiheuttavat harvoin yskää. ACE-estäjät ja ATR-salpaajat ovat vasta-aiheisia raskauden aikana, ja ne voivat aiheuttaa munuaisten toiminnan huononemista ja kaliumin nousua. Lue: ramipriili ja losartaani.

Kalsiumkanavan salpaajat

Dihydropyridiini-tyypin kalsiumkanavan salpaajat (amlodipiini, felodipiini, nifedipiini) rentouttavat valtimoiden seinämiä. Amlodipiini 5-10 mg vuorokaudessa on yksi maailman yleisimmin käytetyistä verenpainelääkkeistä: tehokas, hyvin siedetty ja sopii myös iäkkäille. Yleisin haitta on nilkkojen turvotus (noin 10 prosentilla), joka ei johdu nestekuormasta vaan verisuonten laajentumisesta.

Ei-dihydropyridiinit (verapamiili, diltiatseemi) hidastavat myös sykettä ja sopivat rytmihäiriöihin, mutta niitä käytetään harvemmin verenpainetaudissa. Ne eivät sovi yhdistettäväksi beetasalpaajiin vakavan bradykardian riskin takia. Lue: amlodipiini.

Tiatsidi-diureetit

Tiatsidit (hydroklooritiatsidi, indapamidi, klortalidoni) vähentävät natriumin imeytymistä munuaisissa ja laskevat nestevolyymia. Hydroklooritiatsidi 12,5-25 mg on Suomessa yleisin. Indapamidi 1,5-2,5 mg on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaammaksi sydän- ja verisuonitapahtumien estossa.

Haitat: natriumin, kaliumin ja magnesiumin lasku, veren glukoosin nousu (herkkyys diabetekseen) ja urean nousu (kihti). Tiatsidi ei sovi hyvin potilaille, joilla on aktiivista kihtiä, vaikeita munuaisten vajaatoimintaa tai elektrolyyttihäiriöitä. Kontrolliverikokeet ovat tärkeät aloituksen jälkeen. Lisätietoa: hydroklooritiatsidi.

Beetasalpaajat

Beetasalpaajat (bisoprololi, metoprololi, karvedilioli, nebivololi) hidastavat sykettä ja vähentävät sydämen supistuskykyä. Niitä käytetään ensisijaisesti sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän yhteydessä. Suomessa bisoprololi 2,5-10 mg ja metoprololi-depo 50-200 mg ovat yleisimpiä.

Haitat: syke laskee, voi aiheuttaa väsymystä, raajojen kylmyyttä, painajaisia ja erektiohäiriöitä. Ei sovi astmaatikoille tai vaikeaa perifeeristä verenkiertohäiriötä sairastaville. Beetasalpaajan lopetus pitää tehdä portaittain, koska äkillinen lopetus voi laukaista angina pectoriksen tai rytmihäiriön. Lisätietoa: bisoprololi.

Yhdistelmähoito: useimmat tarvitsevat 2 - 3 lääkettä

Yksi lääke laskee verenpainetta keskimäärin 10 mmHg, mutta usein tarvitaan 2 - 3 lääkkeen yhdistelmää tavoitteiden saavuttamiseksi. Suositeltu yhdistelmä on ACE-estäjä tai ATR-salpaaja + kalsiumkanavan salpaaja + tiatsidi.

Monissa markkinoilla olevissa valmisteissa lääkkeet on yhdistetty samaan tablettiin (esim. perindopriili + indapamidi, ramipriili + amlodipiini, losartaani + hydroklooritiatsidi), mikä parantaa hoitoon sitoutumista.

Tavoitteet: miten alas verenpaine tulee laskea?

Käypä hoito -suosituksen tavoitearvot: alle 65-vuotiailla tavoite on alle 130/80 mmHg, 65-79-vuotiailla 130-139/80, yli 80-vuotiailla 140-150/80 pysyttäen samalla hyvän elämänlaadun. Diabeetikoilla ja munuaissairauksissa tavoite on usein tiukempi.

Liian aggressiivinen verenpaineen lasku voi iäkkäillä aiheuttaa asennosta johtuvia huimauksia ja kaatumisia, joten seuranta on tärkeää.

Kotimittaus: miten tehdä se oikein?

Verenpainemittari kannattaa hankkia olkavarteen (ei ranteeseen), ja sen tulee olla laadultaan ESH:n tai BHS:n hyväksymä.

Mittaa aamulla ennen lääkkeitä ja illalla ennen nukkumaan menoa, 5 minuutin levon jälkeen, molemmista käsivarsista ensimmäisellä kerralla (valitse se, jossa arvo on korkeampi).

Ota kaksi mittausta minuutin välein ja kirjaa keskiarvo. Mittaa kaksi viikkoa ennen kontrollikäyntiä. Kela korvaa verenpainemittarin osana verenpaineen seurantaa.

Missä hoito aloitetaan ja seurataan?

Verenpainetaudin hoito aloitetaan Suomessa yleensä terveysasemalla sairaanhoitajan vastaanotolla, ja lääkitys määrätään lääkärin konsultaatiossa. Seurantakäynnit ovat hoidon alussa 4 - 6 viikon välein ja vakiintuneessa hoidossa kerran vuodessa. Kontrollissa otetaan verikokeet (munuaisarvot, kalium, glukoosi, rasva-arvot) ja virtsan kokeet. Kela korvaa verenpainelääkkeet sairausvakuutuksen kautta 40 prosentilla, ja ylempi erityiskorvaus voi tulla kyseeseen vaikeassa verenpainetaudissa. Lisätietoa: kela.fi.

Sekundaarihypertonia: kun syy on muualla

Noin 10 prosentilla kohonnut verenpaine johtuu muusta perussyystä: lisämunuaisen kasvaimesta (aldosteronismi, feokromosytooma), munuaisvaltimon ahtaumasta, uniapneasta tai kilpirauhasen häiriöistä. Epäily sekundaaritaustasta herää, jos sairaus alkaa alle 30-vuotiaana, on erittäin vaikea, ei reagoi kolmeen lääkkeeseen tai oireet viittaavat johonkin tiettyyn perussyyhyn. Tällöin erikoislääkärin arvio on tarpeen. Lisätietoa: kilpirauhanen.

Elintapojen tuki: DASH suomalaisittain

DASH-ruokavalio voidaan toteuttaa suomalaisella ruokapöydällä: aamupala kaurapuurona marjojen kera, ruisleipää pehmeällä rasvalla, runsaasti kasviksia päivittäin, kala 2 - 3 kertaa viikossa (erityisesti silakka, lohi ja muikku omega-3:n takia), pähkinöitä kourallinen päivässä ja alkoholia kohtuudella.

Puolukka, mustikka ja lingonmarjat ovat antioksidanttirikkaita ja tutkimuksissa osoittautuneet myönteisiksi verenpaineen kannalta.

Yhteisvaikutukset ja varoitukset

Verenpainelääkkeillä on merkittäviä yhteisvaikutuksia. Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, naprokseeni) vähentävät ACE-estäjien, ATR-salpaajien ja diureettien tehoa ja voivat vaarantaa munuaisten toimintaa etenkin iäkkäillä. Käytä tulehduskipulääkkeitä lyhyitä jaksoja ja puhu lääkärin kanssa pitkäaikaiskäytöstä. Paratsetamoli on yleensä turvallisempi vaihtoehto kivunhallintaan.

Myös greippi voi vaikuttaa amlodipiinin, felodipiinin ja tiettyjen statinien pitoisuuksiin veressä.

Lakritsin liiallinen käyttö (yli 50 grammaa päivässä pitkiä aikoja) nostaa verenpainetta sen glykyrritsiinin kautta, mikä voi heikentää hoidon tehoa.

Kerro aina lääkärille kaikki käytössäsi olevat lääkkeet ja luontaistuotteet, sillä myös ginseng, lakritsi ja mäkikuisma voivat vaikuttaa verenpaineeseen.

Verenpaineen hoito kuukausina ja vuosina

Verenpainetauti on krooninen sairaus ja vaatii elinikäistä hoitoa. Hoitoon sitoutuminen on Suomen suurin haaste: noin puolet potilaista lopettaa lääkityksen oma-aloitteisesti vuoden sisällä.

Syynä on usein oireettomuus (miksi ottaa lääkettä, jos mikään ei tunnu?), sivuvaikutukset tai kustannukset.

Lääkärin kanssa on tärkeää puhua avoimesti näistä tekijöistä: usein annosta, valmistetta tai yhdistelmää vaihtamalla löydetään hoitolinja, joka sopii sekä verenpaineelle että elämäntavoille.

Verenpainetauti etenee hiljalleen vuosien varrella. Hyvin hoidettuna se ei merkittävästi lyhennä elämää, mutta hoitamattomana se nostaa sydäninfarktin riskin nelinkertaiseksi ja aivohalvauksen riskin kaksinkertaiseksi. Jokainen 10 mmHg:n lasku systolisessa paineessa pienentää sydäntapahtumien riskiä noin 20 prosentilla.

Milloin välittömästi päivystykseen?

Hypertensiivinen hätätila (verenpaine yli 180/120 yhdistettynä oireisiin) vaatii välitöntä hoitoa. Soita 112, jos saat voimakkaan päänsäryn, näköhäiriöitä, rintakipua, puheen tai tunnon poikkeavuuksia, voimakkaan hengenahdistuksen tai tajunnantason alenemisen.

Nämä voivat olla aivoverenvuodon, aivoinfarktin, sydäninfarktin tai aortan dissekaation merkkejä. Pelkkä korkea lukema ilman oireita ei ole päivystystilanne vaan käsitellään kiireellisellä ajanvarauksella.

Myrkytystietokeskus 0800-147-111 palvelee lääkityksen yliannostustilanteissa. Katso myös THL:n verenpainesivut thl.fi ja Terveyskirjasto terveyskirjasto.fi. Korkea verenpaine on hyvin hoidettavissa: hoitoon sitoutuminen, säännöllinen seuranta ja elintavat palkitaan vuosilla lisää elämää.